Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Venäjällä työskennellyt ja Suomeen paennut toimittaja pitää vallankaappausta Venäjällä mahdollisena – riippumaton journalismi käy yhä vaikeammaksi Putinin valtakunnassa

Riippumattoman median ja toimittajien mahdollisuudet työskennellä Venäjällä menivät kertaheitosta mullin mallin Venäjän ajaessa pikavauhdilla voimaan lain, joka määrää jopa 15 vuoden vankeusrangaistuksen "valheellista tietoa" Venäjän armeijasta julkaiseville. Käytännössä tämän katsotaan kriminalisoivan todenmukaisen uutisoinnin Ukrainan sodasta.

Reaktiona monet kansainväliset mediat ovat joko ryhtyneet poikkeusjärjestelyihin Venäjällä olevien työntekijöidensä suojaamiseksi tai kokonaan vetäytyneet maasta ainakin tilapäisesti. Samaan aikaan monet venäläiset toimittajat ovat lähteneet pakoon maasta.

Näiden joukossa on Suomeen saapunut brittiläis-venäläinen toimittaja Niko Vorobyov, 32. Englanninkieliselle medialle Venäjällä freelancerina työskennellyt toimittaja päätti lähteä Venäjältä ainakin muutaman viikon ajaksi arvioidakseen riskejä.

– En usko, että olisin ollut erityisen suuren riskin alla, mutta kun viime viikolla oli näitä huhuja rajojen sulkeutumisesta, ajattelin lähteä varmuuden vuoksi, Vorobyov kertoo STT:lle.

Suurimman osan elämästään Britanniassa asunut Vorobyov oli ollut Venäjällä viime vuoden lopusta, eli hänen aloittaessaan Ukrainan jännitteet olivat juuri nousemassa korkeimmilleen ennen helmikuun hyökkäystä.

– Valitsin ehkä väärän tai oikean ajan, miten sen nyt ottaa.

"Aiempaa todennäköisempää, että Venäjällä tapahtuu vallankaappaus"

Toimittajiin kohdistuvan riskin ja huhutun rajojen sulkeutumisen lisäksi lähtöpäätökseen vaikutti käytännön elämän vaikeutuminen Venäjällä. Maksukortit eivät enää toimineet ja internetin palvelut olivat joko hidastuneita tai estettyjä.

Vorobyov jatkaa nyt etätyöskentelyä ja haluaa olla valmiina palaamaan Venäjälle tilanteen sen salliessa. Hänen mielestään Venäjällä saattaa olla edessään valtavia yhteiskunnallisia mullistuksia.

– En pidä sitä todennäköisenä, mutta on aiempaa todennäköisempää, että Venäjällä tapahtuu sotilasvallankaappaus tai jotain muuta valtavaa levottomuutta. Haluan päästä heti paikalle, jos niin sattuu. Nyt pysyn poissa Venäjältä ainakin muutaman viikon ja seuraan tilannetta. Maailma on muuttunut kokonaan kahdessa viikossa.

Vorobyoville Venäjän presidentin Vladimir Putinin määräämä hyökkäys Ukrainaan yli kaksi viikkoa sitten oli suuri järkytys, kuten hänen mukaansa monille muillekin venäläisille.

– En pitänyt sitä mahdollisena. Luulin, että Putin halusi vain pelotella Ukrainaa. Ymmärrän sen logiikan, tiedämmehän, miten Yhdysvallat reagoi, kun Neuvostoliitto yritti panna ohjuksia Kuubaan, mutta en ymmärrä, miten Venäjä voi kuvitella voittavansa. Vaikka he voisivat valloittaa suuren osan maasta, siitä seuraisi vuosien sissisota. (Ukrainalaiset) eivät tee yhteistyötä kanssamme. On täysi illuusio, että he haluaisivat kuulua Venäjään.

Toimittajan Venäjällä asuvien sukulaisten parissa mielipiteet hyökkäyssodasta ovat osin ristiriitaisia. Osa pitää hyvänä, että Itä-Ukrainan separatistialueiden asukkaita suojellaan, millä Venäjä on perustellut sotaansa valtionmediassa. Ohjusiskuille Kiovaan ja muualle Ukrainaan ei silti löydy kannatusta.

Suomalaismediat tarkkailevat tilannetta, Yle pysyy toistaiseksi Venäjällä

Ylen ainoa Venäjällä tällä hetkellä oleva työntekijä on Moskovan-kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen, joka jatkaa toistaiseksi työskentelyään maassa.

– Arvioimme tilannetta koko ajan ja teemme tarvittaessa päätöksiä ja toimenpiteitä. Toistaiseksi jatkamme riippumatonta journalistista työtä Venäjän-uutisoinnissamme, kertoo STT:lle Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Riikka Räisänen.

Räisäsen mukaan työntekijöiden turvallisuus on aina Ylelle ykkösasia journalistisen riippumattomuuden rinnalla eikä kummastakaan tehdä kompromisseja.

– Emme myöskään avaa turva-arviointejamme emmekä toimenpiteitämme tarkemmin ulospäin, koska kyse on turvallisuusasioista.

Räisäsen mukaan jää nähtäväksi, millaisia riskejä Venäjällä kohdistuu ulkomaisiin toimittajiin uuden lain vuoksi. Venäjällä riippumattomaan tiedonvälitykseen kohdistuvat rajoitukset ovat perinteisesti pääasiassa kohdistuneet venäläisyleisölle raportoiviin venäläistoimittajiin. Esimerkiksi Yle ja monet muut ulkomaiset mediat ovat toistaiseksi saaneet toimia riippumattomasti.

– Jää nähtäväksi, miten Venäjällä tätä uutta lakia käytännössä tulkitaan. (...) Sehän on ollut selvää, että kriittinen journalismi on ollut venäläistoimittajille vaikeaa jo pitkään. Kyllähän tämä uusi laki käytännössä estää jo ennestään ahtaalle ajettua riippumatonta venäläismediaa raportoimasta sodasta. Laki on sananvapauden kannalta järkyttävä ja jatkaa Venäjän pitkää linjaa vapaan tiedonvälityksen kurittamisessa.

Helsingin Sanomat veti kirjeenvaihtajansa tilapäisesti maasta

Ilta-Sanomien Venäjän erikoistoimittaja Arja Paananen työskentelee tavallisesti sekä Suomessa että Venäjällä. Hän on nyt ollut Suomessa uuden lain astuttua voimaan. Paanasen ohella IS:llä ei ole muita työntekijöitä tai avustajia Venäjällä.

– Käytännössä tämä ei aiheuta meillä toimia, ja nyt me tarkkailemme tätä tilannetta. (...) Tämä on erittäin vakava tilanne, jota seuraamme tarkasti, jotta näemme, kohdistuuko Venäjälle jääneeseen mediaan konkreettisesti pidätyksiä tai muita toimia, kertoo STT:lle Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Johanna Lahti.

Lahden mukaan kokonaisuutta ajatellen Venäjä on nyt uutisoinnin keskiössä ja on äärimmäisen tärkeätä, että maan tapahtumista pystytään uutisoimaan myös paikan päältä.

– Semminkin, kun Venäjän media on käytännössä propagandakoneisto. Emme ole tehneet kategorista pitkän aikavälin päätöstä siitä, ettemme olisi Venäjällä läsnä jatkossa. Juuri nyt ei ole ajatusta sinne mennä, mutta olemme hyvin joustavia. Jos suinkin siltä näyttää, että maahan voi mennä, sitten voimme mennä sinne nopeastikin.

Helsingin Sanomat ilmoitti viikon alussa kotiuttavansa toistaiseksi kirjeenvaihtajansa Venäjältä. Päätös on tarkoitettu väliaikaiseksi, ja HS kertoo palaavansa Venäjälle heti, kun tilanne sen sallii.

– Uusi laki voisi johtaa vankeustuomioon, jos toimittajat tekevät työtään riippumattomasti ja faktapohjaisesti. Emme voi toistaiseksi työskennellä turvallisesti tällaisessa ympäristössä, HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi kertoi päätöksestä lehdessä.

Jo aikaisemmin HS poisti Venäjällä työskentelevien toimittajien nimet heidän jutuistaan. Samaan aikaan Helsingin Sanomat on yhdessä Ruotsin Dagens Nyheterin ja Tanskan Politikenin kanssa alkanut julkaista uutisiaan myös venäjäksi. Päätöstä on perusteltu sillä, että venäläisillä on oikeus saada riippumatonta tiedonvälitystä sodasta ja sen vaikutuksista.