Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

"Venäjä haluaa jonkun sotilaallisen voiton Ukrainassa" – Tavoitetta hidastavat pula omista joukoista, huoltovaikeudet ja Ukrainan vastarinta

Venäjä ei ole saavuttanut yli kaksi viikkoa sitten aloittamassaan hyökkäyksessä Ukrainaan keskeisiä tavoitteitaan. Näin arvioi Puolustusvoimien Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri STT:lle.

– Kiova ja Harkova ovat valloittamatta, Donbassissa ei ole päästy juuri eteenpäin, eikä Ukrainaa ole lyöty sotilaallisesti. Jopa Ukrainan ilmavoivat pystyvät edelleen operoimaan ja kiistämään Venäjän ilmaherruuden, Toveri sanoo.

Ainoastaan Ukrainan eteläosissa Venäjä on saanut rannikkoa haltuun, mikä oli Toverin mukaan odotettavissa Krimin niemimaan tarjoaman yhteyden ansiosta.

– Tosin rannikkokaupunki Odessa on yhä ukrainalaisten hallussa, Toveri huomauttaa.

Hänen mukaansa Venäjän hyökkäys on nyt pysähdyksissä, mikä johtuu sekä huoltovaikeuksista että joukkojen rajallisesta määrästä.

Vaikka Venäjä sai suhteellisen nopeasti isojakin alueita haltuunsa, sillä ei ole ollut mahdollisuutta valvoa selustaansa. Ukraina on päässyt iskemään Toverin mukaan jatkuvasti Venäjän selustayhteyksiin, mikä vaikeuttaa joukkojen huoltoa.

– Varsinkin Ukrainan itä- ja koillisosissa on tässä Venäjällä ongelmia, koska Venäjä ei ole saanut rautatieverkkoja haltuunsa, jotta huoltoa voitaisiin järjestää rautateiden kautta, Toveri kertoo.

Putin tarvitsee jonkun voiton neuvotteluita varten

Toverin mukaan Venäjän tavoite on nyt saada jokin sotilaallinen voitto, jotta Ukraina voitaisiin pakottaa neuvotteluissa myöntymään sellaiseen ratkaisuun, jolla Venäjän presidentti Vladimir Putin voisi säilyttää kasvonsa. Toverin mukaan voittoihin pyritään mahdollisesti kolmella eri alueella.

Alueista yksi on Donbass Kaakkois-Ukrainassa.

– Siellä on arvioni mukaan ehkä neljännes Ukrainan operatiivisista joukoista. Niiden saartaminen ja tuhoaminen söisi Ukrainan sotilaallista voimaa sekä puolustuskykyä merkittävämmin kuin hidas hivuttava taistelu, jota nyt on käyty, Toveri sanoo.

Toinen merkittävä ja selvä kohde on pääkaupunki Kiova, jonka valtaamiseen Venäjä pyrkii Toverin mukaan varmasti.

– Kiova on tärkeä Venäjälle ja Ukrainalle. Kaupunki on kaupan ja politiikan keskus, minkä lisäksi se on tänä päivänä myös Ukrainan puolustuksen henkinen keskus.

Kolmas alue Venäjän kiikarissa on Toverin mukaan rannikkokaupunki Odessa Mustallamerellä. Kaupungin myötä Venäjä hallitsisi Ukrainan koko eteläistä merenrantaa.

– Silloin Ukraina olisi eristetty merestä. Ukrainan kaupasta yli puolet kulkee meren kautta normaaliaikoina. Tämä olisi neuvotteluvaltti Venäjälle, Toveri toteaa.

Käytännössä Venäjä pyrkisi saavuttamaan voittonsa "perinteisellä venäläisellä tavalla" eli raskaalla tulivoimalla. Toverin mukaan Venäjä tietää, ettei se pärjää lähitaisteluissa Ukrainassa.

– On nähty monet kerrat, että ukrainalaiset hallitsevat taktisen lähitaistelun paljon paremmin. He ovat motivoituneempia ja tuntevat maaston, Toveri sanoo.

Esimerkiksi Kiovan Venäjä pyrkii saamaan Toverin mukaan haltuunsa pommittamalla sitä kortteli korttelilta.

– Se näyttää vain olevan todella haastava temppu Venäjälle.

"Ukraina osoittanut vastarintaa, johon kukaan ei uskonut"

Everstiluutnantti evp. Juhani Pihlajamaa ei usko, että Ukrainan sodassa tulee tapahtumaan merkittäviä muutoksia ainakaan seuraavan viikon aikana. Pihlajamaa on Suomen entinen puolustusasiamies Venäjällä ja Ukrainassa. Hän oli Ukrainassa Krimin niemimaan miehityksen aikaan vuonna 2014.

– Ukraina on reilun kahden viikon aikana osoittanut jo pystyvänsä sellaiseen vastarintaan, jota kukaan ei todennäköisesti uskonut, Pihlajamaa toteaa STT:lle sähköpostitse.

– Lisäksi ulkovaltojen aseellinen ja materiaalinen tuki tullee säilymään merkittävänä. Ainakaan seuraavan viikon aikana ei ole odotettavissa suuria muutoksia taistelutilanteessa, jollei Venäjä tuo Ukrainaan merkittäviä lisäjoukkoja.

Jyväskylän yliopiston opettaja ja Pääesikunnan entinen apulaistiedustelupäällikkö Martti J. Kari puolestaan arvioi, että Ukraina tulee edelleen haastamaan Venäjän ilmaherruuden ainakin alueellisesti ja ajallisesti.

– Venäjä ei ole täysin pystynyt haastamaan Ukrainan ilmavoimia. Venäjällä on aika vahva ilmatorjunta siellä, mutta se ei uskalla aina ampua, koska pääosa koneista on kuitenkin venäläisiä. Venäjä pelkää omien koneiden alas ampumista, Kari sanoo.

Lännen antama aseapu Ukrainalle on hänen mukaansa myös merkittävässä roolissa.

– Esimerkiksi Javelin-panssarintorjuntaohjus on ihan mainio. Se toimii todella hyvin siellä. Toisaalta Stinger-ilmatorjuntaohjus tuottaa tappioita Venäjän ilmavoimille, Kari kuvailee.

Venäjältä alkaa olla pula joukoista

Pekka Toverin mukaan Venäjä yrittää ratkaista paitsi huollon ongelmia, myös ryhmittää joukkojaan uusiksi, jotta hyökkäystä voitaisiin jatkaa. Myös tämä on osoittautunut haastavaksi.

– Nykyiset joukot ovat kiinni taisteluissa, eikä Venäjällä ole kovin montaa taisteluosastoa enää irrottaa sotaan. Yhdysvaltojen arvion mukaan Venäjän taisteluosastoista kolme neljäsosaa olisi jo Ukrainassa, Toveri sanoo.

– Tämä tarkoittaa, että noin nelisenkymmentä osastoa olisi pitkin laajaa Venäjää irti. Osaa ollaan varmaan vielä ryhmittämässä, mikä vie oman aikansa. Ei sieltä kovin isoa voimaa saada.

Venäjällä on periaatteessa mittavat reservit, joista se voisi perustaa lisää joukkoja Ukrainaan. Käytännössä reservi on Toverin mukaan kuitenkin kouluttamatonta, eikä varastossa olevan kaluston kunnosta ole tietoa.

– Venäjähän ei koskaan heitä mitään pois. Siellä on toistakymmentä tuhatta taistelupanssarivaunua ja muuta kalustoa (varastossa), Toveri kertoo.

– Kaluston kunto on sitten kysymysmerkki. Sitä ei noin vain oteta varastosta ja panna käyttöön, vaan kalustoa pitää huoltaa ja korjata, ennen kuin se on valmista.

Toverin mukaan Venäjä ei olekaan sotilaallinen suurvalta minkään muun kuin ydinaseiden ansiosta, mikä on nyt tullut nähtyä.

– Voimaa ei riitä edes Ukrainan lyömiseen kunnolla ainakaan nopeassa aikataulussa, Toveri toteaa.

Kuluneella viikolla Venäjä kertoi olevansa valmis kuljettamaan vapaaehtoisia taistelijoita Lähi-idästä ja erityisesti Syyriasta Ukrainan sotaan. Toveri näkee ilmoituksen kielivän omien joukkojen pulasta.

– Palkkasotilaita yritetään saada lisävoimaksi, kun muuta ei ole, hän tiivistää.

Martti J. Kari näkee niin ikään, että Venäjältä alkavat pikku hiljaa loppua joukot Ukrainassa. Tästä kertovat hänen mukaansa internetissä nähdyt videot ja kuvat, joissa Venäjä kuljettaa junien kyydissä siviilikuorma-autoja rintamalle.

– Venäjällä on perustettu toisen portaan joukkoja, ja niitä tuodaan nyt taisteluun, Kari sanoo.

"Venäjä terroripommittaa kaupunkeja"

Karin mukaan Venäjä vaikuttaa saaneen ryhmitettyä joukkojaan uudelleen Kiovan luoteispuolella, josta se hyökkäsi sodan alussa kaupungin suuntaan Valko-Venäjän kautta.

– Aluksi ei ollut selvää, miten siellä oikein edetään. Hyökkäys ei ollut suinkaan mitään järjestäytynyttä taisteluosaston taistelua, Kari toteaa.

– Nyt Venäjän joukot siirtyvät todennäköisesti takaisin taisteluosastotaktiikkaan.

Kari arvioi, että Venäjä saattaa myös pyrkiä muodostamaan maayhteyden länteen Transnistrian suuntaan. Tällöin väliin jäävä Odessa joutuisi piiritetyksi. Myös Valko-Venäjä yritetään mahdollisesti saada jollain tavalla taisteluun mukaan, Kari sanoo.

Venäjän taktiikkaa pommittaa kaupunkeja Kari pitää valtion harjoittamana terrorismina.

– Venäläiset ovat siirtyneet terroripommitus ja -tulitusmoodiin. Mariupolissa on meneillään Ukrainan sodan oma "Guernica". Kaupunki on saarrettu, 400 000 ihmistä elää ilman ruokaa, vettä, sähköä. Se on valtion terroria, Kari toteaa.

Natsi-Saksan ja Italian ilmavoimat pommittivat Guernican kaupunkia Espanjan Baskimaassa vuonna 1937 Espanjan sisällissodan aikaan. Pommitus oli aikoinaan maailman suurin siviilikohteeseen tehty lentopommitus.