On aivan ennenaikaista tehdä johtopäätös, että koronahuolet olisivat menneen talven lumia. Näin sanoo anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta STT:lle.
– Merkittävä epidemia on edelleen käynnissä, ja myös vakavia tautimuotoja ilmaantuu vielä, Reinikainen sanoo.
Hän arvioi maskien osuutta infektion hallinnassa melko vähäiseksi, mutta ei merkityksettömäksi. Hän pitää kuitenkin maskisuositusten säilyttämistä oikeana ratkaisuna.
– Maskisuosituksista luopumisella olisi ollut vahva symbolinen viesti, että koronaviruksesta ei enää tarvitse kantaa huolta.
Kuopion yliopistollisessa sairaalassa kootaan päivittäin tiedot koko maan teho-osastojen potilasmääristä. Reinikaisen mukaan tehohoidon kapasiteetti on nykytilanteeseen nähden riittävä.
– Selviämme varsin hyvin. Tällä hetkellä potilaat ovat kohtuullisen tasaisesti jakaantuneet eri puolille maata. Aika ajoin yksittäisissä sairaaloissa on kova kuormitus, mutta kokonaisuutena ei ole sellaista ongelmaa, etteikö tällaisesta potilasmäärästä selvittäisi.
Selkeää laskusuuntaa ei ole viime päivinä näkynyt
Suomen teho-osastoilla oli torstaina hoidossa yhteensä 36 koronapositiivista potilasta. Heistä 27:llä koronavirusinfektion aiheuttama covid-19-tauti on myös tehohoidon tarpeen syy, kertoo Reinikainen.
Yhdeksällä eli neljänneksellä tehohoidossa olevista potilaista on korona, mutta heillä on jokin muu syy tehohoidon tarpeeseen.
– Mitään selkeää laskusuuntaa ei ole viime päivinä näkynyt, professori Reinikainen sanoo.
– Tammikuulta alkaen nähtiin melko lailla johdonmukainen laskusuunta pääkaupunkiseudulla, mutta vastaavasti muualla maassa tehohoidon tarve on jopa hieman kasvanut. Näin ollen tehohoidon tarpeessa olevien kokonaisluku on pysynyt aika lailla ennallaan.
"Ei katastrofin aineksia, mutta huolestuttavaa"
Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) sanoo STT:lle, että koronarajoituksiin ei olla palaamassa.
– Totta kai rajoituksilla päästäisiin parempiin tuloksiin. Ilmapiiri yhteiskunnassa on sellainen, että rajoitusten aiheuttamat myötävaikutukset ovat monimutkaiset ja laajat, Lindén sanoo.
Ministeri sanoo olevansa huolissaan koronatilanteesta. Hän viittaa Tanskaan, missä koronarajoitukset purettiin helmikuun alussa. Siellä sairaalassa olevien koronapositiivisten potilaiden määrä lähes kaksinkertaistui 900:sta 1 700:aan.
– Meillä tämä ei ole äkisti ryöstäytynyt korkeisiin lukuihin. Sairaalahoidossa olevien potilaiden määrä oli noin 650 pari-kolme viikkoa sitten. Nyt se on 850. Tällä hetkellä tässä ei ole katastrofin aineksia, mutta onhan tämä tilanne huolestuttava, Lindén sanoo.
"Tietyllä riskillä tässä mennään"
Ministerin mukaan rajoitusten haittavaikutukset talouteen ja ihmisten työssäkäynnin edellytyksiin painavat arvioita tehtäessä enemmän vaa'assa.
– Kokonaispunninnan pohjalta tietyllä riskillä tässä mennään. Eihän tämä ole terveysministerin näkökulmasta optimaalinen tilanne.
Koronarajoitusten sijaan Lindén vetoaa ihmisten omaan toimintaan.
– Josko me ihmisiin ja heidän käyttäytymiseen vetoamalla kuitenkin sitten jatkamme. Maskeista luopumista ei ole nyt myöskään THL vielä suositellut.
Hän uskoo, että voimakas tietoisuus siitä, että epidemiaa yhä on paljon, vaikuttaa käyttäytymiseen.
– Luulisin sen vaikuttavan ainakin osaan väestöstä. Tämä on matematiikkaa: niin kauan kuin on kontakteja, tartunnat leviävät ottaen huomioon, että on niitä, joihin se voi tarttua.
Lindén viittaa siihen, että mitä enemmän meillä on koronan sairastaneita, sitä vähemmän on ihmisiä, joihin epidemia voi tarttua.
– Tämä on näkyvissä monessa maassa, jotka menevät kuukauden tai kaksi Suomea edellä, kuten Tanska. Siihen tässä luottamus ja toivo asetetaan.
Professori Reinikainen muistuttaa, että ihmiset jatkaisivat epidemian aikana tärkeiksi osoittautuneita suojaustoimia.
– Pidetään turvavälejä ja silloin kun se ei ole mahdollista käytetään maskeja. Vakavalta tautimuodolta suojautumiseksi ensiarvoisen tärkeää olisi ottaa rokote. Se antaa kehnoa suojaa tartuntaa vastaan, mutta vakavaa tautia vastaan rokote suojaa erinomaisen hyvin.
Täysin rokotetut potilaat tehohoidossa ovat harvinaisia myös Matti Reinikaisen kokemuksen mukaan
– Tehohoitoa tarvitsevilla rokotetuilla koronapositiivisilla potilailla on tyypillisesti taustalla jokin elimistön puolustuskykyä heikentävä sairaus tai lääkitys. Jos tällaista ei ole, rokotteen antama suoja on erittäin hyvä.
Kuormitus tehohoidossa vaihtelee päivittäin
Tammikuun puoliväliin saakka tehohoidon tarve kasvoi merkittävästi. Muutaman päivän ajan oltiin yli 70 potilaan tasolla. Tammikuun parilla viimeisellä viikolla trendi oli laskeva. Tammikuun loppupuolelta näihin päiviin saakka koronapositiivisten tehohoitopotilaiden määrä on pysytellyt 30–40 potilaan välillä.
On myös paljon koronapotilaita, joiden taustalla on jokin muu vakava sairaus tai tapaturma.
– Virus on näissäkin tapauksissa merkityksellinen, koska se edellyttää eristämistä muista potilaista ja vaatii hieman enemmän tehohoidon resursseja, professori Reinikainen sanoo.
Hän muistuttaa, että kuormitus tehohoidossa vaihtelee päivittäin. Esimerkiksi Kuopion yliopistollisen sairaalan alueella Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa alueilla oli torstaina yhteensä 10 potilasta tehohoidossa.
– Se on merkittävä määrä. Alueen tehohoitokapasiteetista hieman yli viidennes tarvitaan koronapotilaiden hoitoon.
"Tauti on myös edelleen hyvin vakava"
Tehohoitopotilaiden ikärakenteessa ei ole muutoksia.
– Mediaani on pysytellyt alle 60 vuodessa, eli puolet potilaista on alle ja puolet yli 60-vuotiaita, professori Reinikainen kertoo.
Hoitojaksot teho-osastoilla ovat edelleen pitkiä. Tyypillisesti hoitojakso kestää kymmenkunta päivää.
– Tauti on myös edelleen hyvin vakava, sillä noin viidennes tehohoitopotilaista on menehtynyt tautiin tehohoidosta huolimatta, Reinikainen kertoo.
Kahtena edellisenä vuonna kevään ja viimeistään kesän tulo on hyydyttänyt epidemian voimaa. Reinikaisen mukaan nytkin on odotettavissa, että epidemia mitä todennäköisimmin heikkenee myös tänä kesänä.
– Yhtä lailla on todennäköistä, että koronavirus ei tule keskuudestamme poistumaan vaan tullaan näkemään varmastikin uusia epidemia-aaltoja syys- ja talvikausina.
Urallaan myös terveyskeskuksen päivystävänä lääkärinä toiminut ministeri Lindén vertaa virustautien kausittaisia tartuntapiikkejä kaksikyttyräiseen kameliin.
– Tartunnat lähtevät nousemaan loppukesällä, ja huippu osuu jouluun. Sen jälkeen tauti taittuu, ja pääsiäisenä on toinen huippu, tosin mahdollisesti eri viruskantaa.
Kesää hän kuvaa rauhalliseksi ajaksi. Koronaviruksen kamelin selkä voisi katketa kesällä.
– Voi olla, että maaliskuu mennään aika tasaisen korkealla kuormituksella. Pohjoisessa Suomessa odotetaan vielä, että kuormitus kasvaa voimakkaammaksi, mutta etelässä Husin alueella mennään pikkuisen alaspäin, mutta täälläkin (Husin alueella) sairaalakuormituksen väheneminen on pysähtynyt, ministeri Lindén sanoo.