Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee 80 vuotta täyttäneille ja hoivakodeissa asuville iäkkäille neljättä koronarokoteannosta.
Neljäs rokoteannos voidaan antaa, kun kolmannesta annoksesta on kulunut vähintään kolme kuukautta.
THL kuitenkin arvioi, ettei neljättä annosta tarvita, jos on saanut kolme annosta ja sairastanut koronavirustaudin.
Suosituksen piiriin kuuluvia henkilöitä on yhteensä noin 300 000, THL kertoo tiedotteessaan. Suosituksella pyritään ehkäisemään vakavaa koronatautia, kuolemia sekä menetettyjä elinvuosia.
Vakavasti immuunipuutteisille neljättä rokoteannosta on suositeltu jo aiemmin. Myös joissakin muissa Euroopan maissa on suositeltu neljättä koronavirusrokoteannosta ikääntyneelle väestölle.
THL perustelee uutta suositusta sillä, että 80 vuotta täyttäneille ei kolmannen rokotteen saavuttama suojateho ole riittävän hyvä koronavirustaudin vakavaa tautimuotoa vastaan. Neljännellä koronavirusrokotteella pyritään ehkäisemään tehohoidon tarvetta ja koronaviruskuolemia. THL:n mukaan koronaviruskuolleisuus on kääntynyt kasvuun 80 vuotta täyttäneiden keskuudessa.
– Kaikkein tärkeintä on se, että on suojassa vakavaa koronataudin muotoa vastaan, sanoi osastopäällikkö Taneli Puumalainen sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) koronatilannekatsauksessa.
"Rokotusannosten tarve kasvaa iän myötä"
Johtava asiantuntija Mia Kontio THL:stä arvioi, että alle 80-vuotiailla kolmen rokoteannoksen antama suoja etenkin vakavaa koronatautia vastaan on yhä erittäin hyvä. THL kuitenkin arvioi jatkuvasti, onko neljättä koronarokotekierrosta tarve laajentaa nuorempiin ikäryhmiin.
– Rokoteannosten tarve kasvaa iän myötä, Kontio totesi.
Neljännen rokotekierroksen laajentaminen voisi tulla kyseeseen hänen mukaansa aikaisintaan ensi syksynä, jos epidemiatilanne yltyy jälleen kesän jälkeen.
– Näyttää epätodennäköiseltä, että kevään ja kesän aikana muille kuin 80 vuotta täyttäneille enää uutta annosta tarvittaisiin, hän sanoi.
Ylilääkäri: Laajoihin rajoituksiin palaaminen ei ole ajankohtaista
THL ja STM arvioivat torstaina koronaviruskatsauksessaan, ettei koronavirusepidemia osoita laantumisen merkkejä Suomessa.
– Tilanteen rauhoittumista ei ole tällä hetkellä näköpiirissä, kertoi johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM:stä.
Ylilääkäri Otto Helve Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta arvioi, että alueelliset erot ovat edelleen suuria.
Todennettujen koronavirustartuntojen määrä on Suomessa kääntynyt kahden viikon aikana nousuun, terveydenhuollon kuormitus on Suomessa suurta ja potilasmäärät nousseet. Tehohoidon tarve on pysynyt samalla tasolla.
Tämän viikon keskiviikkona perusterveydenhuollossa oli yhteensä 542 koronaviruspotilasta, kun määrä oli kaksi viikkoa aikaisemmin 466. Noin puolet perusterveydenhuollon koronapotilaista oli hoidossa nimenomaan koronataudin vuoksi.
Erikoissairaanhoidossa koronapotilaita oli 395, joista noin kahdella kolmasosalla korona on hoidon syy.
THL:n Helve kuitenkin arvioi, ettei laajoihin yhteiskunnallisiin rajoituksiin palaaminen ole ajankohtaista. Suomessa ei ole tällä hetkellä voimassa aluehallintovirastojen määräämiä kokoontumisrajoituksia.
– Mikään yksittäinen toimi tuskin keventää tautitaakkaa, Helve totesi.
Hän totesi, että kansalaisten henkilökohtaiset ratkaisut voivat parhaiten hillitä koronavirustartuntojen leviämistä.
Tilannetta helpottaa Helveen mukaan laaja rokotekattavuus. Kaikki koronavirustapaukset eivät tule viranomaisten tietoon, koska valtaosa koronavirustartunnoista todetaan kotitestein.
Kuolemien määrä pysynyt samalla tasolla
30 vuorokauden sisällä positiivisesta koronatestituloksesta tapahtuneiden kuolemien määrä on pysytellyt suunnilleen samalla tasolla, Voipio-Pulkki sanoi. Kahden viime kalenteriviikon aikana kuolemia on kirjattu 275, joista 252 on ollut yli 70-vuotiaita.
Menehtyneiden kuolinsyy varmistuu vasta myöhemmin. Helve arvioi kuitenkin, ettei tämän hetken lukujen ja myöhemmin tarkentuvien tietojen välinen ero ole kovin suuri.
– Varmasti on niin, että tässä on jossain määrin aliraportointia johtuen siitä, että osa tautitapauksista ikävä kyllä on kovin pitkiä ja ylittää 30 vuorokauden poimintarajan, Helve sanoi.
– Mutta toisaalta on ikään kuin yliraportointia sen suhteen, että tähän haarukkaan mahtuu myös sellaisia henkilöitä, joiden kuolinsyy suoraan ei liity koronainfektioon.
Hyvin suuri osa kuolemantapauksista on monisairailla, haurailla ja iäkkäillä ihmisillä, Voipio-Pulkki sanoi.
– Kyllä silloin varmasti suurimmassa osassa koronavirustartunnalla on kuitenkin vähintään myötävaikuttava vaikutus menehtymiseen.