IL: Sotilasasiantuntijan mukaan Venäjän hyökkäys toteutui juuri kuten Suomessa on 1990-luvun lopulta oletettiin: "Meillä on työkalu kunnossa"

Iltalehden haastatteleman asiantuntijan mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan on noudattanut suomalaisten nopeasta iskusta laatimaa uhkakuvaa. Ainoastaan teihin tukeutuminen on poikennut suomalaisten mallintamasta hyökkäyksestä.

– Venäjän operaatio toteutuu juuri niin kuin mitä Suomessa otettiin uhkamalliksi 1990-luvulla, Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluutnantti Janne Mäkitalo sanoo Iltalehdelle.

Mäkitalon mukaan Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan käyttämät menetelmät muistuttavat lähes täysin Suomessa jo 1990-luvun lopulta alkaen käytettyä strategisen iskun uhkamallia. Ainoana poikkeavuutena on ollut Venäjän armeijan vahva tukeutuminen teihin. Tähän lienee syynä se, että venäläisten raskas kalusto on ollut vaikeuksissa Ukrainan mutaisessa maastossa.

– Vain tiestöön nojautuminen on vastoin venäläisiä periaatteita, Mäkitalo kertoo IL:lle.

Mäkitalon mukaan Venäjä on pyrkinyt kopioimaan taktiikan Yhdysvaltain johtaman liittoutuman Irakissa vuonna 2003 aloittamasta hyökkäyksestä. Ideana on tehdä nopea lamauttava isku isolla voimalla. Hyökkäyksen kärjessä ovat siihen koulutetut nopean toiminnan joukot. Tämä ei ole Ukrainassa onnistunut.

– Suurimmat tappiot ovat kärsineet etulinjan kovimman kärjen joukot. Se on ratkaisevaa.

Mäkitalon mukaan Suomen puolustusvoimat ovat hyvin varautuneet Venäjän Ukrainaan hyökkäämistä vastaavan uhkakuvan varalta. Yleinen asevelvollisuus ja laaja koulutettu reservi ovat hyvän suorituskyvyn ohella Suomen puolustuksen perusta.

– Meillä on 25 vuotta tehty työtä näiden suorituskykyjen kehittämiseksi. Meillä on työkalu kunnossa ja olemassa tämänkaltaisia operaatioita varten.

– Maavoimat on erittäin hyvässä hapessa, ilmapuolustus- ja torjunta on kunnossa. Merivoimissakin on kalusto on kunnossa ja puolustushaarojen yhteistyö on toimivaa, Mäkitalo listaa IL:lle.

Ukrainan sodassa ratkaisevaan rooliin on noussut ukrainalaisten korkea maanpuolustustahto. Suomessa perinteisesti korkeaan maanpuolustustahtoon vaikuttaa yleinen asevelvollisuus.

– Tämä ja laaja koulutettu reservi on se meidän pidäke, sanoo Mäkitalo.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut