Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Amnesty: Venäjän sotatoimet Ukrainassa pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin Euroopassa

Amnesty International toteaa vuosiraportissaan, että Venäjän sotatoimet Ukrainassa pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Hyökkäys Ukrainaan on ihmisoikeusjärjestön mukaan räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, ja sotatoimille otollisen maaperän on luonut ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen.

– Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama ihmisoikeuskatastrofi on jatkumoa liikehdinnälle, joka on muovannut Eurooppaa järkyttävään suuntaan viimeisen vuoden aikana. Eurooppalaiset valtiot ovat olleet täydellisen kyvyttömiä puuttumaan kasvavaan eriarvoisuuteen ja autoritaaristen johtajien harjoittamaan sortoon, mikä on johtanut ihmisoikeuksien merkittävään heikentymiseen, sanoo Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro tiedotteessa.

Ongelmia monissa maissa

Amnesty muistuttaa, että Venäjän ja Valko-Venäjän lisäksi monissa muissa maissa rajoitettiin tuntuvasti ilmaisun- ja lehdistönvapautta. Poliitikot häiritsivät toimittajia sadoilla tekaistuilla kunnianloukkaussyytteillä Bosnia-Hertsegovinassa ja Kroatiassa. Bulgariassa, Tshekissä ja Sloveniassa puolestaan kavennettiin yleisradioyhtiöiden itsenäisyyttä, ja Turkki pitää yhä paikkaansa yhtenä eniten toimittajia vangitsevista maista.

Ukrainan sota on ihmisoikeusjärjestön mukaan paljastanut kaksoisstandardit pakolaisten vastaanotossa. Alkuvuodesta 2022 eurooppalaiset valtiot avasivat rajansa Ukrainasta sotaa pakeneville ihmisille. Vastaanotto on Amnestyn mukaan täysin päinvastainen verrattuna maahanmuuttopolitiikkaan, jota Euroopassa harjoitettiin vuoden 2021 aikana.

Viivytteleekö Suomi?

Suomelle Amnesty International antaa moitteita perusturvasta ja translaista. Järjestö painottaa, että Suomen on otettava omaa ihmisoikeustilannettaan koskevat kansainväliset suositukset tosissaan.

– Paras tapa tukea kansainvälistä ihmisoikeusjärjestelmää on toteuttaa kansainväliset suositukset viipymättä. Nyt ihmisoikeussopimuksia valvovat elimet joutuvat toistamaan Suomelle esimerkiksi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, perusturvan tasoa, turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa sekä aseistakieltäytyjien ja saamelaisten oikeuksia koskevia suosituksiaan vuodesta toiseen, Laajapuro sanoo.

Hänen mukaansa myös hallitusohjelmaan kirjattu translain uudistaminen viivästyy jatkuvasti.

– Juuri nyt vaarana on, että muutos jättää lapset ja nuoret lain ulkopuolelle. Kun laki uudistetaan, se täytyy tehdä niin, että ihmisoikeusvelvoitteet täyttyvät.