Vieraskielisten määrä kasvoi Suomessa viime vuonna yli 25 000 ihmisellä, kertoo Tilastokeskus. Kasvu oli suurinta ainakin neljäänkymmeneen vuoteen.
Vieraskielisten osuus väestöstä oli viime vuoden lopussa 8,3 prosenttia, joka on tilastohistorian korkein luku, tiedotteessa kerrotaan.
Suurin vieraskielisten ryhmä Suomessa ovat venäjänkieliset, joita oli vuoden lopussa vajaat 88 000. Tämä vieraskielisten ryhmä myös kasvoi viime vuonna eniten, noin 3 400:lla.
– Vieraskielisten määrää kasvattavat sekä Suomeen muuttaneet että Suomessa syntyneet vieraskieliset, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo tiedotteessa.
Suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä puolestaan väheni viime vuonna lähes 11 000:lla. Suomen väkiluvun kasvu perustui siten kokonaan vieraskieliseen väestöön, tiedotteessa todetaan.
– Kotimaisia kieliä puhuvien määrän lasku on jatkunut jo kahdeksan vuoden ajan. Vuonna 2021 lasku oli hieman edellisvuosia pienempää, Rapo sanoo.
Suhteellisesti ja määrällisesti eniten vieraskielisiä asui vuoden lopussa Uudellamaalla, jossa heidän väestöosuutensa oli 15,5 prosenttia. Matalin vieraskielisten osuus oli Etelä-Pohjanmaalla, 2,6 prosenttia.
Kasvavien kuntien määrä nousussa
Väkilukuaan kasvatti viime vuonna 94 kuntaa. Edeltävänä vuonna väkiluku kasvoi 89 kunnassa ja kaksi vuotta aiemmin vain 54 kunnassa.
Aiemmin trendi kasvavien kuntien määrässä on ollut laskeva.
– Koronan alettua suunta näyttää kääntyneen ainakin hetkellisesti. Se, jatkuuko tilanne samanlaisena tulevina vuosina, riippuu maahanmuutosta ja maan sisäisen muuttoliikkeen kehityksestä. Pitkällä aikavälillä koko maan väkiluvun mahdollinen lasku heijastuu tietysti myös kasvavien kuntien määrään, Rapo sanoo tiedotteessa.
Määrällisesti eniten väkiluku kasvoi Espoossa, 4 300 ihmisellä. Seuraavaksi eniten kasvoivat Tampere (noin 3 200) ja Oulu (noin 2 200).
Helsingissä kasvu jäi noin 1 500 ihmiseen ja oli pienintä sitten vuoden 2004.
– Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla kasvu perustui yksinomaan vieraskielisiin. Kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien määrä väheni Helsingissä 3 326 henkilöllä, mikä on suurin vähennys ainakin 30 vuoteen, Rapo kertoo.