Kansainvälisessä ja suomalaisessa mediassa uutisoitiin eilen laajasti siitä, että venäläissotilaat olisivat saaneet akuutteja säteilyoireita Tšernobylin alueella. Tiedot perustuivat muun muassa voimalan ukrainalaistyöntekijöiden silminnäkijäkertomuksiin, joiden mukaan osa Venäjän joukoista on ajanut panssarivaunuillaan ydinvoimalan myrkyllisimmällä vyöhykkeellä ja peräti kaivaneen juoksuhautoja siellä.
Muun muassa The Guardian uutisoi eilen torstaina, että alueella olleita sotilaita on alettu vetää Valko-Venäjän puolelle, ja joitain olisi kuljetettu erityisiin lääkintäkeskuksiin akuutin säteilysairauden vuoksi.
Säteilyturvakeskus (STUK) vastasi väitteisiin epäillyistä säteilymyrkyksistä Twitterissä. Sen mukaan Tšernobylin maastossa ei ole niin paljon radioaktiivisia aineita, että niistä voisi saada akuutteja säteilysairauden oireita. STUKin laskelmat perustuvat tiedossa oleviin alueen aktiivisuuspitoisuuksiin.
STUKin mukaan akuutti säteilysairaus edellyttäisi suurta altistusta lyhyessä ajassa. Tällainen määrä olisi esimerkiksi "1 sievert eli 1000 milliSv vuorokaudessa".
– Tšernobylinalueen maaston radioaktiivisuudesta saatavat annokset jäävät korkeimmillaankin murto-osaan tuosta, tviitissä todetaan.
Myöskään Kansainvälinen atomienergiajärjestön IAEA ei ole pystynyt vahvistamaan väitettä.
Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja Petteri Tiippana lisäsi omalla Twitter-tilillään, että ainakaan pelkkä maastossa altistuminen ei riittäisi sotilaiden sairastumiseen. Toisaalta venäläisten liikkeistä ja toimista Tšernobylin alueella on vain vähän varmistettua tietoa.
Ukrainalainen ydinturvallisuusasiantuntija Anatoli Nosovskyi totesi hiljattain Science -lehden haastattelussa Venäjän syyllistyneen "ydinterrorismiin" Ukrainassa. Hän kertoi lehdelle, että venäläiset miehittäjät olivat maaliskuussa ratsanneet Tšornobylin kylässä sijaitsevaan säteilynseurantalaboratorioon. Nosvoskyin mukaan tunkeutujat varastivat sellaisia radioaktiivisia ainesosia, joista saisi räjähteisiin sekoittaessa tehtyä niin kutsutun "likaisen pommin". Kyseessä olisi siis ase, joka räjähtäessään levittää radioaktiivista ainetta ympäristöönsä.
Nosovskyi kertoi myös, että Tšernobylissä on toinen erillinen laboratorio, jossa säilytetään vaarallisempia "voimakkaita gamma- ja neutronisäteilyn lähteitä" - sekä esimerkiksi radioaktiivisia näytteitä vuonna 1986 tuhoutuneesta neljännestä reaktorista. Nosovskyi kertoi vielä 25. maaliskuuta julkaistussa haastattelussa, että tähän laboratorioon on menetetty yhteys.
Hänen mukaansa Venäjän sotatoimet estivät maaliskuun alkupuolella paikallisia pelastajia sammuttamasta maastopaloja Tšernobylin metsässä, jossa puihin ja sieniin oli sitoutunut radioaktiivista ainetta. Palojen voimistuessa ja sään lämmetessä tilanne voisi pahimmillaan ajautua siihen, että paloissa vapautunut säteily vaarantaisi merkittävästi Ukrainan ja koko Euroopan turvallisuustilannetta. Toistaiseksi etämittausten perusteella radioaktiivisten pitoisuudet eivät ole terveydelle haitallisia.
Tukholmalaisen kansainvälisen rauhantutkimuksen instituutin ydinturvallisuusekspertti Vitaly Fedchenko kertoo Science -lehdelle, että Ukraina tai muut entisen neuvosto-maat, eivät ole pitäneet kirjaa kokonaisvaltaisesti kaikesta Neuvostoliiton ajan "ydinperinnöstä".
– On paljon sellaisia radioaktiivisia lähteitä, jotka eivät ole kenenkään tutkassa, hän sanoo.
– Edes Ukrainan