Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on ennakoinut hallitukselle talouskasvun hyytyvän samaan aikaan hintojen nousun kanssa. Rehn kertoi näkemyksistään hallitukselle kehysriihessä, jossa hallitus suunnittelee valtion taloutta vuosiksi eteenpäin.
Rehn puhui sodan taloudellisista seurauksista mutta toisaalta myös siitä, että Euroopan riippuvuudesta venäläiseen energiaan täytyy nyt pyrkiä irti. Suomen Pankki julkaisi Rehnin puheenvuoron kehysriihen avausosuudesta verkkosivuillaan .
– Kuten tiedämme, Venäjä saa yhä erittäin merkittäviä tuloja öljyn ja kaasun viennistä, jota ei ole toistaiseksi rajoitettu. Venäjän osuus euroalueen energiantuonnista on suuri. Se ei ole sattumaa tai yksinomaan huonoa politiikkaa, vaan maantiedettä. Hyökkäys Ukrainaan korostaa tarvetta vähentää pikaisesti Euroopan riippuvuutta Venäjältä tuodusta energiasta, Rehn lausui.
Hän ennusti taloudelle stagflaatiomaista kehitystä, jossa talouskasvu hyytyy samaan aikaan kuluttajahintojen nousun kanssa.
– Joka tapauksessa sota merkitsee Euroopan ja Suomen taloudelle stagflaatiomaisen kehityksen voimistumista: samalla kun se jarruttaa kasvua, se nostaa hintoja. Energian ja raaka-aineiden hinnat ovat voimakkaasti nousseet sodan sytyttyä, mikä kiihdyttää kuluttajainflaatiota, hän sanoi.
EKP:n ennusteet uusiksi
Rehn myös huomautti sodan aiheuttavan epävarmuutta ihmisten mieliin ja odotuksiin, mikä heikentää kulutusta ja investointeja. Sota myös pahentaa tuotannon pullonkauloja, kun monista mineraaleista ja lannoitteista syntyy pulaa.
Euroopan keskuspankki on julkaissut useita eri skenaarioita, joissa kasvu kuitenkin pysyisi vielä yli kahden prosentin tasolla.
– Oma arvioni on, että EKP (Euroopan keskuspankki) joutuu päivittämään näitä skenaarioita kevään mittaan rankempaan suuntaan. Oletan, että kasvuluvuista joudutaan leikkaamaan isompi siivu pois kuin mitä vielä vähän aikaa sitten arvioitiin, etenkin korkeampien energian hintojen ja tuotantokapeikkojen takia, Rehn sanoi.
Suomen Pankki on arvioinut Suomen talouden kasvavan tänä vuonna huonossa tapauksessa puoli prosenttia ja paremmassa näkymässä kaksi prosenttia. Sodan pitkittyminen tarkoittaisi näkymän kallistumista heikompaan suuntaan, jossa talous kasvaisi vuosina 2022–2023 vain puoli prosenttia.
Suomen inflaation odotetaan laskelmien perusteella nopeutuvan kuluvana vuonna 4–5 prosenttiin.