Keskustan puoluevaltuustolle puhunut Aaltola: Suomi voisi saada erilaiset suppeammat tai laajemmat turvatakuut keskeisiltä Naton jäsenmailta jo hakemuksen aikana

Suomi voisi saada erilaiset suppeammat tai laajemmat turvatakuut keskeisiltä läntisiltä Nato-mailta jo hakemusvaiheessa, arvioi Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtaja Mika Aaltola. Käytännössä kyse on siitä, kuinka Suomi voisi taklata mahdollisia ongelmia, joita Venäjän puolelta voi tulla Nato-jäsenhakemuksen jättämisen ja hyväksymisen välissä.

Koska asiaa käsiteltäisiin myös Naton jäsenmaiden kansallisissa parlamenteissa, yksi keskeisimpiä kysymyksiä on juuri jäsenhakemuksen jättämisen jälkeinen aika.

– Eli se olisi siltaratkaisu, Aaltola totesi mainitsemistaan turvatakuista.

Aaltola alusti etäyhteydellä keskustan puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä järjestetyssä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa seminaarissa. Hän totesi, että Suomen B-vaihtoehtona ollut Nato on nyt muuttunut A-vaihtoehdoksi. Toisena vaihtoehtona Suomi voisi liikkua pohjoismaisen mallin kautta lähemmäs Yhdysvaltoja ja Britanniaa.

– Minkä takia siitä [Natosta] on tullut A-vaihtoehto, on se, että se on olemassa oleva rakenne. Se visiona on paljon helpompi hahmottaa päätepisteeksi kuin tämmöinen pohjoismainen rakenne, Aaltola sanoi.

Pohjoismainen rakenne on hankalasti hahmottuva, ja esimerkiksi Yhdysvaltojen puolustusrakenne Euroopassa perustuu Natoon, Aaltola sanoi.

Aaltola kuitenkin lisäsi, että B-vaihtoehdon kaltaiset "minilateraaliset" mallit ovat kuitenkin yleistyneet. Käytännössä näin on tapahtunut esimerkiksi erilaisten sotilasvälinekauppojen yhteydessä.

Venäjän nousuun havahduttiin hitaasti

Aaltola pohti myös, olisiko Ukrainan sota ollut vältettävissä. Hänen mukaansa se ei olisi ollut "Helsingin hengen" mukaista, eli tällöin Venäjälle olisi annettu jo jonkinlainen etupiiri.

Aaltolan mukaan nyt haastetaan Euroopan valtatasapainoa ja tilanne on jatkunut jo pitkään. Vuosisatojen mittaan on osoittautunut, että tällaisista tilanteista on seurannut sotia tai sotien sarjoja, hän sanoo.

Aaltola sanoo, että maailman säännöt ja normit harvoin mullistuvat rauhallisesti.

– Lähtöruutuun ei ole paluuta. Se on peruuttamatonta, mikä on tapahtunut, hän totesi.

Aaltolan mukaan tavoitteena on haastaa Euroopan turvallisuusjärjestys.

– Se taistelu, mikä siellä [Ukrainassa] käydään, on taistelua vapaan Euroopan, sen status quon, puolesta, Aaltola sanoi.

Status quo tarkoittaa asioiden vallitsevaa tilaa.

Aaltola totesi, että Venäjän nousu on jatkunut pitkään ja siihen on havahduttu hitaasti. Hänen mukaansa tärkeää on nyt kuitenkin katsoa eteenpäin ja luoda turvallisuuskudos länteen.

Tulisivatko Nato-joukot ja ydinaseet?

Aaltolan alustuksen jälkeen keskusteluun liittyivät myös puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) ja keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen. Molemmat puhuivat siitä, että sodan seurauksena on varauduttava pitkäaikaisiin pakotteisiin.

– Kyllä minä näen, että tämä rautaesirippu, joka nyt on laskeutunut, on hyvin pitkäaikainen, Pakarinen sanoi.

Pakarinen arvioi, että Suomi voisi sopia Naton kanssa, että rauhan aikana maassa ei olisi Nato-joukkoja tai ydinaseita. Usein vertailukohtana tällaisessa mallissa on käytetty Norjaa.

– Mitä nyt luulen, olisi, että Suomen intresseissä ei olisi, että haluaisimme tänne Nato-joukkoja tai varsinkaan ydinaseita, Pakarinen sanoi.

Pakarinen oli myös sitä mieltä, että kustannuksiltaan Nato ei olisi iso asia, koska Suomella on jo suhteessa muuhun budjettiinsa varsin iso puolustusbudjetti.

Kaikkonen sanoi, että ainakin vuoteen 2026 saakka puolustusmenojen parin prosentin osuus budjetista täyttyy. Hän myös totesi, että kahden prosentin raja Natossa ei ole ollut ehdoton, vaan monella maalla on Suomeen nähden suhteellisesti huomattavasti pienempi puolustusbudjetti.

Loppupuheenvuoron keskustelulle piti eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.). Hän puhui muun muassa tasapainoilusta, jota Ukrainalle annettava apu vaatii, jotta isompi koalitio ei ajaudu sotaan.

Vanhanen myös sanoi, että Suomesta tulee väistämättä tämän kevään tapahtumien seurauksena eräänlainen "rajamaa". Hänen mukaansa tuo rajamaa on tehtävä sellaiseksi, että se kaikesta huolimatta koetaan turvalliseksi ja sinne myös uskalletaan tehdä investointeja.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut