Haaviston mukaan odotukset Itävallan liittokanslerin Moskovan-vierailusta eivät ole korkealla

Luxemburgissa EU-maiden ulkoministerit keskustelevat tänään Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan näyttää todennäköiseltä, että tilanne kärjistyy entisestään Itä-Ukrainassa, jonne Venäjä on koonnut joukkojaan.

– Odotettavissa on lisää taisteluja Itä-Ukrainassa, valitettavasti, Haavisto totesi saapuessaan ulkoministerikokoukseen.

Rauhanneuvottelut Venäjän ja Ukrainan välillä vaikuttavat Haaviston mukaan olevan pysähdyksissä. Itävallan liittokansleri Karl Nehammer tapaa tänään Venäjän presidentin Vladimir Putinin Moskovassa. Nehammer on ensimmäinen eurooppalainen poliittinen johtaja, joka tapaa Putinin kasvokkain Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan.

Haavisto kertoo keskustelleensa aamulla Itävallan ulkoministerin Alexander Schallenbergin kanssa Nehammerin matkasta. Haaviston mukaan odotukset tapaamisesta eivät ole korkealla.

– Matka liittyy nimenomaan rauhanpyrkimyksiin ja humanitaariseen tilanteeseen. Tietysti on tärkeää, että näitä yhteyksiä pidetään, mutta kovin korkeita odotuksia ei tuntunut Itävallalla olevan.

Tulosten mahdollisuus perustelisi tapaamista

Haavisto ei ottanut kovin suoraan kantaa kysymykseen siitä, voisiko Suomen valtionjohto tehdä vastaavan vierailun Venäjälle. Presidentti Sauli Niinistö on puhunut Putinin kanssa puhelimessa sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajan hyökkäyksensä Ukrainaan helmikuun lopussa.

Haavisto arvioi, että tapaaminen Suomen valtionjohdon ja Venäjän välillä voisi olla paikallaan, jos tilanne olisi sellainen, että joitain tuloksia voitaisiin saada aikaan.

– Nyt on erittäin tärkeää, että Turkki on järjestänyt sekä Istanbulissa että Antalyassa näitä tapaamisia (Venäjän ja Ukrainan välillä), ja meillä on ollut erittäin hyvä yhteys Turkkiin. Tiedetään, missä ollaan menossa ja pystytään seuraamaan näitä rauhanneuvotteluja.

Sotarikosten todisteita kerätään talteen

Ulkoministerikokousta edelsi ministerien aamiainen Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjän Karim Khanin kanssa. Haaviston mukaan aamiaisella käytiin läpi sotarikoksien tutkinnan etenemistä Ukrainassa.

Haaviston mukaan pääsyyttäjällä oli varsin järjestäytynyt näkemys siitä, miten kentältä saadaan kerättyä talteen tarvittavat todisteet epäillyistä sotarikoksista ja tallennettua niihin liittyviä aineistoja myös verkosta.

Kokenut sotarikosten tutkija, oikeushammaslääkäri Helena Ranta sanoi viime viikolla STT:lle, että epäiltyjen sotarikosten selvitys on kilpailua aikaa vastaan, sillä mitä pidempään tapahtumien selvitykseen menee, sitä enemmän todistusaineistoa ehtii tuhoutua.

Varsinaisessa kokouksessaan ulkoministerien on määrä kuulla EU:n ulkosuhteita johtavan Josep Borrellin viimeviikkoisesta matkasta Ukrainaan. Borrell vieraili Kiovassa EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa.

– Varmasti tulee heidän suosituksiaan ja ajatuksiaan siitä, mitä EU voisi tehdä tilanteessa, jossa tilanne muuttuu entistä kärjekkäämmäksi nimenomaan Itä-Ukrainassa, Haavisto ennakoi.

Pakotekeskustelu jatkuu

EU on toteuttanut jo viisi laajaa pakotekierrosta Venäjää vastaan sen jälkeen, kun maa aloitti hyökkäyksensä Ukrainaan. Talouspakotteilla EU pyrkii heikentämään Venäjän suoritus- ja toimintakykyä sekä näin vaikuttamaan siihen, että sotatoimet Ukrainassa saataisiin päätökseen.

Viime viikolla sovitussa pakotepaketissa EU-maat muun muassa kielsivät kivihiilen tuonnin Venäjältä. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun EU puuttui pakotteillaan energiaostoihin Venäjältä.

Kivihiiltä huomattavasti suuremman osuuden EU-maiden ja Venäjän välisestä energiakaupasta lohkaisevat kuitenkin kaasu ja öljy. Mahdollinen öljyn tuontikielto noussee tavalla tai toisella ministerien keskusteluihin tänään.

Huippukokouksia johtava Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel sanoi viime viikolla, että EU:n on asetettava pakotteita venäläiselle öljylle ja kaasulle "enemmin tai myöhemmin".

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut