Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak pitää periaatteessa täysin mahdollisena, että Venäjä käyttäisi kemiallisia aseita Ukrainassa. Hän huomauttaa Venäjän toimineen näin aiemminkin. Tässä tapauksessa kemiallisten aseiden käytön motiivi olisi pääosin psykologinen.
– (Se olisi) sekä Mariupolissa olevien siviilien että sotilaiden lannistaminen siihen ajatukseen, että “voimme rikkoa kaikenlaisia sääntöjä, ja kukaan ei tule auttamaan teitä”, Salonius-Pasternak sanoi tiistaina.
Tanskan maanpuolustuskorkeakoulun lehtori Peter Viggo Jakobsen sanoi tiistaina uutistoimisto Ritzaun haastattelussa suhtautuvansa väitteisiin kemiallisten aseiden käytöstä epäilevästi, koska se olisi hänen mielestään Venäjältä strategisesti typerää. Myös Salonius-Pasternak pitää toimintaa strategisesti typeränä, mutta hän ymmärtää Venäjän mahdollista logiikkaa.
– Voi olla, että Venäjällä lasketaan, että näin saadaan niin paljon terroria (kauhua) aiheutettua, että sillä saadaan sotilaallisia hyötyjä, joista saadaan sitten poliittisia hyötyjä. Ja ehkä ajatus on, että sanktioita on joka tapauksessa.
Maanantaina levinneiden vahvistamattomien tietojen mukaan Venäjä olisi käyttänyt kemiallisia aseita Ukrainan Mariupolissa. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on puolestaan varoittanut Facebookissa julkaisemassaan puheessa, että Venäjä saattaa suunnitella kemiallisten aseiden käyttämistä Ukrainassa.
Todisteita päästävä keräämään nopeasti
Pasternak-Saloniuksen mukaan näiden tietojen tueksi tarvitaan kuitenkin todisteita. Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutin Verifinin johtajan Paula Vannisen mukaan niitä pitäisi tarvittaessa kerätä mahdollisimman pian, sillä osa aineista häviää ympäristöstä ja ihmisistä hyvinkin lyhyessä ajassa.
– Mitä nopeammin sinne päästään, sitä parempi. Jos niitä on käytetty, hän sanoo.
Kemiallisia aseita ovat kaikki kemialliset yhdisteet, jotka aiheuttavat kuoleman tai pysyviä vaurioita. Niitä levitetään yleensä ammuksissa, jotka laukaistaan ilmaan ja räjäytetään.
Yleisimpiä ovat hermokaasut, esimerkiksi sariini, jotka saavat aikaan kramppeja ja lopulta hengityksen lamaantumisen. Yleismyrkyistä esimerkiksi kloorikaasu aiheuttaa tukehtumiskuoleman. Syövyttävä sinappikaasu puolestaan saa aikaan hitaasti paranevia rakkuloita ja sokeutumista.
– Sinappikaasua on käytetty ensimmäisessä maailmansodassa. Se oli tehokas ase, koska se sitoi paljon hoitohenkilökuntaa auttamaan näitä uhreja, Vanninen kertoo.
Britannian puolustusministeriön mukaan Venäjä olisi käyttänyt Ukrainassa myös fosforiammuksia. Valkoinen fosfori ei ole kemiallinen ase vaan polttoase, mutta myös sillä on rajuja vaikutuksia ihmisille.
– Se on hirveän kuumaa, 800–1 000 astetta, ja se polttaa lihan pois. Se on aivan kauhea ase, Vanninen sanoo.
Hän muistuttaa, että Venäjä on kemiallisten aseiden kieltosopimusjärjestön jäsen ja se on ilmoittanut ja tuhonnut asevarastonsa järjestön valvonnassa muutama vuosi sitten. Järjestöllä ei ole sen tarkempaa tietoa aseiden nykyisestä määrästä ja laadusta.