KKO hylkäsi syytteet saamelaisten kalastuslupa-asioista – paikallisilla saamelaisilla oikeus kalastaa Tenojoen vesistössä ilman kalastuslupaa

Korkein oikeus (KKO) hylkäsi keskiviikkona syytteet saamelaisten kalastusoikeuksia koskevissa asioissa.

Syytteet koskivat paikallisten saamelaisten oikeutta kalastaa Tenojoen vesistöön kuuluvissa Utsjoessa ja Vetsijoessa. Oikeusjutussa oli kyse siitä, onko saamelaisilla oikeus kalastaa kotijoissaan ilman kalastuslupaa.

Utsjoen tapauksessa syyttäjä vaati paikalliselle saamelaiselle rangaistusta kalastusrikkomuksesta. Mies oli kalastanut lohta seisovalla verkolla sallitun kalastuskauden ulkopuolella elokuussa 2017.

KKO katsoi, että tekoaikaan voimassa ollut kalastuskautta koskenut säännös oli ristiriidassa paikallisille saamelaisille perustuslaissa turvattujen oikeuksien kanssa. KKO hylkäsi syytteen kalastusrikkomuksesta.

Vetsijoen tapauksessa syyttäjä vaati neljälle paikalliselle saamelaiselle rangaistusta luvattomasta pyynnistä. Nelikko oli kalastanut joella vieheellä ja vavalla ilman Metsähallituksen lupaa.

KKO katsoi, että tekoaikaan vuonna 2017 voimassa ollut alueelle vaadittu erillinen kalastuslupa ja siihen liittyvät lupakäytännöt aiheuttivat merkittäviä rajoituksia paikallisille saamelaisille. Säännöksen soveltaminen olisi KKO:n mukaan ilmeisessä ristiriidassa heille perustuslaissa turvattujen oikeuksien kanssa. KKO hylkäsi syytteen luvattomasta pyynnistä.

Päätöksellään KKO piti ennallaan Lapin käräjäoikeuden aiemmin antamat ratkaisut.

Syyttäjä haki ennakkopäätöstä suoraan KKO:sta

Asiat käsiteltiin KKO:ssa ennakkopäätösvalituksina. Syyttäjä haki niillä muutosta käräjäoikeuden ratkaisuihin suoraan KKO:sta hovioikeuden sijasta.

Lapin käräjäoikeus katsoi aikanaan, että saamelaisilla oli perustuslaissa turvattu oikeus kalastaa ainakin kotijoessaan. Käräjäoikeuden mukaan kalastuslaki rajoitti alkuperäiskansan perustuslaillisia oikeuksia eivätkä sen asettamat rajoitukset olleet Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia.

Käräjäoikeus katsoi myös, että saamelaisten oikeus kalastaa kotijoessa tehtiin tyhjäksi myymällä kalastusluvat turisteille lyhyessä ajassa samalla kun saamelaisilta vaadittiin kalastuslupia. Tämä oli oikeuden mukaan kohtuutonta. Lupia myi netissä Metsähallitus.

Epätavallista oikeusjutussa on myös se, että saamelaiset tekivät itse rikosilmoituksen luvattomasta kalastuksestaan. Yksi rikosilmoituksen tekijöistä, saamelaiskäräjien jäsen Anne Nuorgam, sanoi Lapin käräjäoikeuden päätöksen jälkeen STT:lle, että kyse on periaatteellisesta asiasta ja siitä, että uudet kalastuslain säännökset on koettu erittäin epäoikeudenmukaisina.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut