Bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna noin 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia, arvioi valtiovarainministeriö (VM). Näkymä on kuitenkin sumuinen muun muassa Venäjän Ukrainaan aloittaman suurhyökkäyksen seurauksena.
Ennusteen osumistarkkuuteen vaikuttaa nyt pakotepolitiikka ja muun muassa siitä seuraava mahdollinen energian hintojen nousu. Ministeriön mukaan kasvu voisikin tänä vuonna pahimmillaan hidastua jopa puolen prosentin tuntumaan.
VM:n ylijohtaja, kansantalousosaston osastopäällikkö Mikko Spolander toi tiedotustilaisuudessa esille, että kyse on nyt myös arvokeskustelusta ja siitä, kuinka paljon Euroopan turvallisuudesta ollaan valmiita maksamaan.
– Viime kädessä fossiilisen energian hinta tuki fossiilisen energian kysyntää ja pelasi Venäjän sotatoimien rahoittamisen pussiin, mikä ei ole hyvä asia, hän sanoi.
Edellisessä taloudellisessa katsauksessaan joulukuussa valtiovarainministeriö arvioi, että bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 3 prosenttia eli muutos edelliseen ennusteeseen on merkittävä.
Inflaation eli hintojen nousun ministeriö arvioi kiihtyvän tänä vuonna jopa 4 prosenttiin, mutta tiedotustilaisuudessa inflaation arvioitiin voivan kuitenkin kiihtyä jopa 7 prosenttiin. Myös hintojen nousun kehittymiseen vaikuttavat pakotteet ja erityisesti siitä seuraavat muutokset energian hintaan.
Inflaatiovauhdin ministeriö odottaa hidastuvan vuonna 2023.
Pakotepolitiikka vaikuttaa hintoihin
Muun muassa Spolander toi esille, että talouden kehittymiseen on nyt olemassa erilaisia skenaarioita. Nykyinen ennuste on laadittu tämän hetken pakotteiden mukaisesti.
– Riskit ovat suuret perusskenaariossa ja vielä suuremmat epäsuotuisassa skenaariossa, Spolander sanoi.
Toinen keskeinen talouden ennustaja eli Suomen Pankki arvioi maaliskuussa talouskasvun asettuvan tänä vuonna 0,5–2 prosenttiin ja inflaation 4–5 prosenttiin. Sodan pitkittyminen veisi taloutta Suomen Pankin näkemyksen mukaan kohti puolen prosentin kasvunäkymää.
Sota taittoi nousukiidon
Spolander toi esille, että Suomen talous oli jo hyvässä nousukiidossa ennen Venäjän laajentuneita sotatoimia. Sotatoimista seurasi muutos, jossa taloudellinen pelivara onkin nyt odotettua pienempi.
Spolander kuitenkin sanoi, että lopulta siirtymä pois fossiilienergiasta olisi joka tapauksessa näkynyt jossain vaiheessa kohoavina hintoina.
Ministeriön mukaan Suomen julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen muuttuu parempaan suuntaan lähitulevaisuudessa, mutta alkaa taas heiketä myöhemmin.
Bruttokansantuote kuvaa kotimaisen tuotannon kokoa ja sitä myöten kansantalouden taloudellista suorituskykyä.
Tulojen ja menojen pitkän aikavälin rakenteellinen epätasapaino Suomessa on noin 2,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.