Nato-päätöksen kanssa kipuileva Ruotsi katsoo nyt vahvasti Suomen suuntaan – "Suomi kiltti, auta meidät Natoon"

Ruotsin Nato-keskustelussa on tapahtunut selvä käännös. Vielä maaliskuussa maan pääministeri Magdalena Andersson totesi, että Nato-jäsenyyden hakeminen tekisi turvallisuustilanteesta vielä epävakaamman.

Tällä viikolla hän kuitenkin jo julisti, että Nato-prosessia ei ole syytä pitkittää. Svenska Dagbladet puolestaan uutisoi keskiviikkona lähteisiinsä nojaten, että Ruotsi olisi jo päättänyt hakea Natoon. Tietoa ei vahvistettu, mutta selvää on, että Ruotsin Nato-kannassa on tapahtumassa muutos.

Samalla Suomi on kiinnittynyt vahvasti osaksi maan Nato-keskustelua. Useat ruotsalaislehdet ovat todenneet, että Suomi on nyt se, joka "johtaa" kahden Pohjoismaan ulkopolitiikkaa.

Myös maan kansalaiset arvioivat jäsenyyttä Suomen kautta. Eräässä mielipidemittauksessa ruotsalaisista 59 prosenttia halusi liittyä Natoon, jos myös Suomi liittyy.

– Suomi kiltti, auta meidät Natoon, totesi ruotsalaisen iltapäivälehti Expressenin kolumnisti tekstissä, joka moitti Ruotsin siirtäneen päätöksentekoaan asiassa Suomelle.

"Suomi on aikuisten Ruotsi"

Naton kannattajat Ruotsissa ovat vedonneet siihen, että Suomessa ymmärretään Venäjän uhka Ruotsia paremmin niin geopoliittisista kuin historiallisistakin syistä. Monissa maan lehdissä on arvioitu Suomen katsovan ja käsittelevän koko asiaa "kypsemmin".

– Suomi on aikuisten Ruotsi – myös Nato-keskustelussa, julisti Ruotsin suurimman päivälehden Dagens Nyheterin sunnuntain pääkirjoitus.

Lehden analyysin mukaan Ukrainan sodan alun jälkeen suomalaiset poliitikot yli puoluerajojen ryhmittyivät nopeasti analysoimaan muuttunutta tilannetta ja tekemään töitä Suomen turvallisuuden takaamiseksi.

Ruotsissa turvallisuuspolitiikasta taas tuli lehden mukaan sisäpoliittinen kiistakapula, johon vaikuttavat myös tulevat vaalit.

– Ruotsalaiset puolueet käyttäytyvät kuin ne keräisivät sisäpoliittisia irtopisteitä sen sijaan, että ne olisivat tekemässä yhtä tärkeimmistä turvallisuuspoliittisista päätöksistä sitten toisen maailmansodan, DN moitti.

Oppositiossa oleva Nato-myönteinen maltillinen kokoomus on saanut Nato-kysymyksestä keinon tökkiä kysymyksen kanssa kipuilevaa hallituspuolue sosiaalidemokraatteja. Yhdeksi syyksi sosiaalidemokraattien Nato-kannan muutokselle onkin arvioitu, että puolue ei halua asiasta itselleen riippakiveä syksyn vaaleihin.

"Jokainen suomalainen poliitikko ymmärtää turvallisuuspolitiikkaa"

Ruotsin entinen pää- ja ulkoministeri Carl Bildt puolestaan totesi Dagens Nyheterin haastattelussa keskiviikkona, että jokainen suomalainen poliitikko ymmärtää turvallisuuspolitiikkaa edes jollain tasolla.

– Ruotsissa turvallisuuspolitiikka on varattu vain harvoille, eikä se kuulu samalla tavalla kulttuuriimme, hän totesi.

Bildt lisäksi totesi, että jos Suomi liittyy Natoon, katoaa Ruotsin yhdeltä vahvimmalta Naton vastaiselta argumentilta pohja.

– Ruotsi ei liittynyt aikoinaan Natoon juuri siksi, että sen pelättiin entisestään lisäävän Neuvostoliiton painetta Suomea kohtaan.

Hänen mukaansa niin Ruotsin turvallisuus kuin vaikutusvaltakin kärsisivät nyt, jos se jäisi liittouman ulkopuolelle.

Esillä myös erilaisina pidetyt keskustelukulttuurit

Vaikka ruotsalaislehtien pääsävy on ollut Suomelle myönteinen, on maan lehdissä esitetty myös kriittistä pohdintaa.

Vasemmistolainen ETC-lehti toteaa rauhanliikkeen olevan vastatuulessa, kun Suomi on matkalla Naton jäseneksi. Lehden haastattelema suomalaisen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius kuvaa keskusteluilmapiiriä "kovaksi" ja kuinka Natoa vastustavat leimataan herkästi "putinisteiksi".

Dagens Nyheterin Suomen-kirjeenvaihtaja, itsekin suomalainen Philip Teir taas toteaa, että Suomessa on kyllä puhuttu paljon Natosta. Hän kuitenkin pohtii, onko varsinainen debatti aiheesta jäänyt kuitenkin vähemmälle. Teir analysoi myös syitä tälle.

Teirin mukaan yksi mahdollinen selitys on, että moni kokee ajan Natoon hakemiselle voivan ehtyä nopeasti, joten keskustelun käyminen on nyt liian myöhäistä. Toinen selitys taas on, että moni kokee, että Natosta on keskusteltu Suomessa jo kaksikymmentä vuotta, joten kaikki argumentit on jo kuultu.

Kolmanneksi syyksi hän arvioi, että suomalainen keskustelu- tai väittelykulttuuri on ylipäätään ruotsalaista pidättyneempi. Esimerkkinä hän nostaa sen, että suomalaiset seurasivat muun muassa koronarajoituksia hyvin kuuliaisesti, luottivat politiikkoihin eivätkä juurikaan kapinoineet rajoituksia vastaan.

– On vanha klisee, että ruotsalaiset keskustelevat ja suomalaiset tekevät päätökset, hän sanoi.

"Ruotsin ulkopolitiikkaa johdetaan nyt Suomesta"

Joka tapauksessa ruotsalaisten lehtien viesti tuntuu olevan, että Suomi on matkalla kohti Natoa – ja Ruotsi seuraa perässä.

– Suomen presidentti Sauli Niinistö oli se, joka sai kutsun Valkoiseen taloon -- matka oli tärkeä, mikä tajuttiin myös Ruotsissa. Ja nyt katsomme Helsingin suuntaan, koska siellä myös ulkopolitiikkamme suunta päätetään, pohti Dagens Nyheterin pääkirjoitus tiistaina.

Lehden haastattelema Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Magnus Christiansson taas sanoi, että Ruotsi todennäköisesti tulee omassa, yhä tekeillä olevassa turvallisuusselonteossaan samoihin päätelmiin kuin Suomi. Hänen mukaansa Ruotsi tarvitsee nyt selvityksiä enemmän poliittista johtajuutta.

Expressen-lehden politiikan toimittaja Viktor Barth-Kron taas totesi Marinin vierailun jälkeen, että "Ruotsin ulkopolitiikkaa johdetaan nyt Helsingistä". Lehden erillisen uutisen mukaan Suomen hallitus olisi myös esittänyt Ruotsille selkeän toiveen, että Natoon kuljetaan yhdessä.

– Suomen pääministerin Sanna Marinin ja hänen ruotsalaisensa kollegansa tapaamisessa käytettiin keskiviikkona diplomaattista kieltä. Viesti oli kuitenkin selkeä: nyt menemme Natoon, yhdessä.

– On kaikki syyt uskoa, että asiat menevät kuten hän haluaa, Barth-Kron totesi.

Mainos: Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut

Mainos: Keskisuomalainen

Etusivulla nyt

Mainos: RTV Jyväskylä

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut