Haavisto: Suomen ja Ruotsin samanaikaiset toimet helpottaisivat varautumista Venäjän Nato-reaktioihin – suora lähetys käynnissä eduskunnasta

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoo, että Suomen ja Ruotsin samanaikaiset liittymisprosessit Natoon helpottaisivat varautumista Venäjän mahdollisiin reaktioihin. Haavisto sanoo pitävänsä tärkeänä, että Suomi ja Ruotsi pyrkivät tekemään ratkaisuja suurin piirtein samassa aikaikkunassa ja samansuuntaisesti.

Haavisto kommentoi asiaa eduskunnassa, joka on aloittanut Nato-jäsenyyttä koskevan ajankohtaisselonteon käsittelyn. Voit seurata suoraa lähetystä tässä jutussa.

Haaviston mukaan myös selonteon valmistelun aikana oltiin tiiviissä yhteydessä Ruotsiin.

Haaviston mukaan Venäjän riskinottokyky on kasvanut. Se on valmis toteuttamaan operaatioita, jotka ovat riski myös maalle itselleen. Maalla on myös kyky painostaa naapurimaitaan.

– Mikäli Suomi hakisi Natoon, tulisi varautua laajamittaiseen ja vaikeasti ennakoitavaan vaikuttamiseen. Toisaalta on tunnustettava, että paluuta vanhaan tilanteeseen ei enää ole, Haavisto linjasi eduskunnassa.

Myös pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi, että ratkaisujen aika on nyt tullut. Omaa Nato-kantaansa hän ei vielä paljastanut.

Marin myös totesi, että hallitus on tänään koolla iltakoulussa arvioimassa valmiuslain päivitystilannetta. Hän kertoi asiasta vastatessaan kysymykseen siitä, miten Suomi reagoisi, jos Venäjä alkaisi tuoda siirtolaisia itärajalle.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen totesi, että Nato on ainut lähitulevaisuudessa näkyvissä oleva yhteiseen puolustukseen perustuva liittokunta.

SDP:n eduskuntaryhmän johtajan Antti Lindtmanin mukaan on selvää, että Venäjän toiminta on tuonut Suomen monta askelta lähemmäksi sotilaallista liittoutumista.

Lindtman sanoi eduskunnassa, että SDP on valmis tekemään päätöksiä, jotka parhaiten takaavat Suomen ja suomalaisten turvallisuuden. SDP:n virallinen Nato-kanta muotoillaan puoluevaltuuston kokouksessa kevään aikana.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs sanoi, että keskusta on valmis kaikkien Suomen turvallisuuden kannalta tarvittavien ratkaisujen tekemiseen. Tämä sisältää myös Nato-jäsenyyden hakemisen, jos siihen päädytään.

Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne taas totesi, että puolueen eduskuntaryhmä suhtautuu myönteisesti Nato-jäsenyyteen ja sen ripeään edistämiseen.

– Asetettiin lähihistorian merkkipaalut miten tahansa, tällä hetkellä on täysin selvää, että naapurimaamme Venäjä on valmis käyttämään raakalaismaista sotavoimaa valtavassa mittakaavassa harhaisten tavoitteidensa ajamiseen ja vähät välittää ihmisarvosta tai edes sopimuspohjaisesta yhteistyöstä, hän sanoi.

Samalla Harjanne totesi olevansa pahoillaan, että edesmennyt ex-ministeri ja kokoomuksen kansanedustaja Ilkka Kanerva ole enää läsnä keskusteluissa.

– Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kokeneen konkarin painava asiantuntemus olisi arvokasta juuri nyt. Lepää rauhassa Ike, hän sanoi.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puolesta puheen pitänyt puolueen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen sanoi, että Suomen tulee hakeutua muiden länsivaltojen tavoin puolustusliitto Naton täysivaltaiseksi jäseneksi. Kokoomus on kannattanut Natoa jo pitkään.

Häkkänen myös totesi, että eduskunnan pitäisi keskeyttää ei-kiireellisten asioiden käsittely muutamaksi viikoksi ja keskittyä Natoon.

– Ei-välttämättömien asioiden keskeyttäminen muutamaksi viikoksi antaisi jokaiselle kansanedustajalle riittävästi aikaa oman kannan muodostamiseen ilman viivytyksiä, hän sanoi.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramon mielestä ikävätkin puolet eri vaihtoehdoissa on nostettava esille. Nato-jäsenyyden haku kasvattaisi hänen mukaansa jännitteitä Venäjän ja Suomen välillä.

Eduskunta aloitti tänään Nato-jäsenyyttä koskevan ajankohtaisselonteon käsittelyn. Täysistunto käynnistyi kello 14.

Valtioneuvosto antoi eduskunnalle viime viikolla selonteon, jossa käydään läpi mahdollisen Nato-jäsenyyden seurauksia, vaihtoehtoja ja Suomen turvallisuusympäristön muutosta.

Selonteko on valmisteltu tiiviisti presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ohjauksessa.

Valtionjohto voisi halutessaan tehdä päätöksen Nato-jäsenyyden hakemisesta ilman monipolvista eduskuntaprosessiakin. On kuitenkin pidetty hyvänä, että kansanedustajille olisi mahdollisimman hyvin tiedossa, mitä hyötyjä ja haittoja jäsenyyteen liittyisi.

Eduskunnan käsittelyn aikana kansanedustajat pääsevät keskustelemaan Nato-kysymyksestä ja saavat lisätietoja liittymisen hyödyistä ja siihen liittyvistä uhista.

Samassa täysistunnossa keskustellaan tänään myös kahdesta Natoon ja yhdestä jalkaväkimiinoihin liittyvästä kansalaisaloitteesta.

Käsittely kestää joitakin viikkoja

Lähetekeskustelun jälkeen turvallisuusselonteko etenee valiokuntakäsittelyyn. Vastuuvaliokuntana toimii ulkoasiainvaliokunta, joka tekee asiasta mietinnön.

Puhemies Matti Vanhanen on arvioinut, että eduskunta käsittelee selontekoa joitakin viikkoja.

Puhemiesneuvosto on asettanut selonteon eduskuntakäsittelyn ajaksi koordinaatioryhmän varmistamaan eri toimijoiden välistä tiedonkulkua. Sen jäseninä ovat kaikkien eduskuntaan valittujen puolueiden puheenjohtajat ja eduskuntaryhmien puheenjohtajat. Ryhmää johtaa Vanhanen.

Turvallisuusselonteon mukaan mahdollisen Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus Suomelle olisi, että Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä.

Selonteko käy läpi myös muuttuneen tilanteen taloudellisia vaikutuksia, huoltovarmuutta, varautumista sekä rajaturvallisuutta, kyberturvallisuutta ja hybridivaikuttamista.

Mainos: Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut

Mainos: Keskisuomalainen

Etusivulla nyt

Mainos: RTV Jyväskylä

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut