Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Haavisto: On mahdollista, että Suomen ja Ruotsin Nato-päätökset ajoittuvat samalle viikolle

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) pitää mahdollisena, että Suomen ja Ruotsin Natoon liittymistä koskevat päätökset ajoittuvat samoille päiville tai ainakin samalle viikolle. Tämä on hänen mukaansa mahdollista siksi, että Ruotsi on päättänyt aikaistaa omaa parlamentaarista prosessiaan.

Mitään sopimusta samanaikaisuudesta ei maiden välillä kuitenkaan ole, hän sanoi. Myöskään tarkkoja päivämääriä ei Haaviston mukaan voi antaa, koska turvallisuusselonteko on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

– Eduskunnan pitää ottaa se aika, minkä se tarvitsee. Selonteko on useassa valiokunnassa tällä hetkellä käsittelyssä, Haavisto sanoi toimittajille eduskunnassa tiistaina.

Haaviston mukaan tämän viikon aikana alkaa ulkoministeriössä valmistelu hallituksen mahdollisesta toisesta selonteosta tai tiedonannosta, joten tekninen valmius sellaisen antamiseen on nopeasti siinä vaiheessa, kun eduskunta on saanut oman kantansa valmiiksi.

Hänen mukaansa vielä ei ole tehty ratkaisua siitä, onko mahdollinen toinen selonteko selonteko vai tiedonanto.

Haavisto sanoi, että tärkeänä on myös pidetty, että kaikki eduskuntapuolueet ovat ehtineet käydä oman päätöksentekoprosessinsa läpi siinä vaiheessa.

– Lopullinen päätöksenteko voi tulla joko tälle tai seuraavalle eduskunnalle ja sen takia on hyvin tärkeää, että puolueiden kannat ovat muotoutuneet. Se takaa, että myös seuraava eduskunta voi tarvittaessa asiaa samalta pohjalta käsitellä.

Presidentti Sauli Niinistön on määrä vierailla Ruotsissa 17. toukokuuta Ruotsin kuninkaan kutsusta.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan maat kertoisivat päätöksensä 16. toukokuuta alkavalla viikolla, jos samanaikaisuus onnistuu.

Haavisto vakuutti lisäksi, että mitään suunnitelmia Ahvenanmaan statuksen muuttamisesta ei ole, eivätkä Ahvenanmaata koskevat kansainväliset sopimukset ole Nato-jäsenyyden este.

Halla-aho: Aikataulu elää

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) sanoi, että valiokunta odottaa lausuntovaliokuntien lausuntoja noin toukokuun puoliväliin mennessä. Sen jälkeen ulkoasiainvaliokunta voi tehdä mietintönsä.

– Mutta tämä elää kaiken aikaa. Ja onhan mahdollista, että hallitukselta tulee tässä selontekoprosessin valiokuntavaiheessa jo jotain uusia selontekoja tai tiedonantoja, jotka tietysti vaikuttavat aikatauluun.

Halla-aho ei ottanut kantaa siihen, miten kauan mietinnön tekemisessä kestää.

– Se riippuu lausuntojen sisällöstä ja kuinka paljon siellä on sellaista, mikä pitää ottaa huomioon mietinnössä. Hätäilemättä mutta viivyttelemättä.

Lausuntovaliokuntia on kymmenen: valtiovarainvaliokunta, hallintovaliokunta, lakivaliokunta, liikenne- ja viestintävaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta, puolustusvaliokunta, sivistysvaliokunta, talousvaliokunta, tulevaisuusvaliokunta ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunta.

Vasemmistoliiton puoluevaltuusto ja eduskuntaryhmä pitävät Natosta yhteiskokouksen

Vasemmistoliiton puoluehallitus kutsuu koolle puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksen lauantaiksi 7. toukokuuta. Yhteiskokouksessa päätetään, onko Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys puolueelle hallituskysymys.

– Oma näkemykseni on, että mikäli eduskunnan suuri enemmistö päätyy kannattamaan Natoon hakemista, Vasemmistoliiton ei ole syytä tehdä asiasta hallituskysymystä, puolueen puheenjohtaja Li Andersson sanoo tiedotteessa.

Hänen mukaansa asiasta pitää käydä perusteellinen keskustelu niin, että kaikille näkemyksille on tilaa.

Vasemmistoliiton puoluevaltuusto teki keväällä 2019 linjauksen, jonka mukaan puolue voi osallistua ainoastaan sellaiseen hallitukseen, joka pitää Suomen sotilasliittojen ulkopuolella.

Venäjän hyökkäyssodan myötä tilanne on kuitenkin muuttunut merkittävästi, samoin kun puolueen jäsenten näkemykset sotilaallisesta liittoutumisesta.