Tutkimus: Koronapandemian alku osoitti suomalaisen terveysjärjestelmän heikon ennakointikyvyn pitkittyvissä kriiseissä

Koronapandemian alku osoitti, että suomalaisen terveysjärjestelmän kyky ennakoida koko yhteiskuntaa koskevaa pitkittyvää kriisiä oli heikko, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Tampereen yliopiston tutkimuksesta.

Sen mukaan puutteellinen varautuminen ja tilannekuva sekä vastuiden epäselvyydet vaikeuttivat koronapandemian hoitoa Suomessa sen alkuvaiheessa.

– Suomi on selvinnyt monilla mittareilla koronapandemian hoidossa verraten hyvin. Pandemia on kuitenkin paljastanut myös puutteita. Havahduimme pandemian vakavuuteen Suomessa hitaasti ja varautuminen oli puutteellista paitsi suojavarusteiden, myös esimerkiksi osaamisen ja johtamisen osalta, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkynen tiedotteessa.

Vaikeuksia viestinnän avoimuudessa ja ajantasaisuudessa

Päätöksentekoa vaikeuttivat kuntien, ministeriöiden, sairaanhoitopiirien sekä eri viranomaistahojen vastuiden ja toimivaltuuksien epäselvyydet. Lisäksi vaikeutena on ollut viestinnän avoimuus ja ajantasaisuus.

– Alueelliset ja paikalliset toimijat kokivat, etteivät he saaneet tarpeeksi tai tarpeeksi ajoissa tietoa kansallisilta toimijoilta, kuten ministeriöiltä tai THL:stä. Esimerkiksi poikkeusolojen julistus tuli kunnille ja aluehallintoviranomaisille yllätyksenä ja aiheutti hankaluuksia, kun kansalaiset ja työntekijät odottivat heti toimintaohjeita, Tynkkynen sanoo.

Tutkimuksessa haastatellut toimijat kuitenkin nostivat onnistumisiksi toimivan terveydenhoidon, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön vahvan osaamisen sekä alueellisen asiantuntijuuden.

Palveluiden saatavuutta pyrittiin turvaamaan esimerkiksi etänä. Myös tehohoidon saatavuus kyettiin Suomessa turvaamaan läpi pandemian kuormituksesta huolimatta.

THL:n ja Tampereen yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaista terveysjärjestelmää kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla koronan aikana. Tutkimus perustuu 53 haastattelun aineistoon. Haastateltavat olivat kuntien, sairaanhoitopiirien ja valtion johtoa, keskeisten pandemian hallintaan osallistuneiden ministeriöiden sekä niiden alaisten virastojen työntekijöitä.

Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta.

Mainos: Nordea

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut