Suomen EU-päätöksentekoa on kehuttu avoimeksi ja edistykselliseksi, mutta Sitran uusi selvitys arvioi, että siinä on selviä puutteita. EU:n tasolla kansalaisen osallistumismahdollisuudet ovat paremmat.
Suomen mallin etuna on, että eduskunta osallistuu Suomen EU-kantojen muotoiluun ja saa laajasti tietoa EU-lainsäädäntöön liittyvistä asioista. Valtioneuvoston kansallinen valmisteluvaihe ei kuitenkaan ole avointa ja eduskunnassakin EU-asiat käsitellään pitkälti valiokunnissa, suljettujen ovien takana.
Suomen EU-lainsäädäntöprosessista saa usein tietoa vasta kun valtioneuvosto esittää eduskunnalle Suomen jo muodostetun kannan EU-komission säädösehdotukseen.
– Kansalaisen on vaikea seurata Suomen kannanottoja ja Suomen osallistumista EU-lainsäädäntöprosessin vaiheisiin. Siksi Suomenkin EU-päätöksenteossa voitaisiin harkita kaikille avoimia kuulemisia, kuten Euroopan komissiossa tehdään, sanoo Sitran yliasiamies Jyrki Katainen tiedotteessa.
Sitran selvitys "Miten EU-lainsäädännöstä päätetään Suomessa" tarkastelee Suomen EU-lainsäädännön prosesseja ja kartoittaa tapoja vaikuttaa siihen. Merkittävä osa Suomen lainsäädännöstä pohjautuu Euroopan unionissa tehtäviin päätöksiin, joten on demokratian kannalta oleellista kysyä, mitä mahdollisuuksia kansalaisella on osallistua EU:n päätöksentekoon, toteavat raportin kirjoittajat.
"Avoimuuden mallimaalla" on petraamisen varaa
Suomalaiset voivat vaikuttaa EU:hun joko suoraan Euroopan parlamentin ja komission osallistumiskanavien kautta tai vaikuttamalla kansallisen kannan muodostamiseen, kun Suomi jäsenvaltiona osallistuu EU-lainsäädäntöön. Selvityksessä keskityttiin kartoittamaan etenkin Suomen kansallista prosessia ja mahdollisuuksia vaikuttaa siihen.
– On yleinen käsitys, että Suomi olisi avoimuuden mallimaa ja EU taas suljettu. Selvityksestämme käy kuitenkin ilmi, että EU:lla itsellään on monia pyrkimyksiä lisätä päätöksenteon avoimuutta siinä missä Suomen EU-lainsäädäntöprosessi onkin yllättävän suljettu, sanoo Sitran johtava asiantuntija Lea Konttinen, joka on yksi selvityksen kirjoittajista.
EU:n tasolla lainsäädännön etenemistä voi seurata verkkopalveluista, kansalaiset voivat osallistua kuulemisiin ja Euroopan parlamentin valiokuntien toiminta on avointa. EU, jossa avoimuusrekisteri otettiin käyttöön vuonna 2011, on myös lobbauksen suhteen tällä hetkellä Suomea läpinäkyvämpi.
Ennakkovaikuttaminen jää heikoksi
Suomen EU-lainsäädäntöprosessi ei tue tarpeeksi tärkeänä pidettyä ennakkovaikuttamista, Sitran selvitys arvioi.
Osallistumis- ja avoimuuspuutteiden lisäksi selvitys osoittaa, ettei Suomi vaikuta EU-agendaan vahvasti varhaisessa vaiheessa. Virallinen vaikuttaminen tapahtuu pääasiassa vasta kun säädösehdotukset ovat käsittelyssä.
– Ennakkovaikuttaminen on enemmän henkilöriippuvaista kuin koordinoitua. Eduskunnan ja valtioneuvoston yhteiseltä aloitteelliselta EU-agendan muodostukselta puuttuvat rakenteet. Tästä syystä ei ole myöskään läpinäkyvää, miten vaikuttamista tehdään, sanoo selvityksen pääasiallinen kirjoittaja, tutkija Laura Nordström.