Nuorisotilat ovat monin tavoin merkittäviä paikkoja nuorille – heidän taustoistaan riippumatta. Ne ovat tasa-arvoisia vapaa-ajanviettopaikkoja, joissa on aina läsnä myös turvallisia aikuisia.
Nuorisotilojen merkitys saattaa kuitenkin korostua entisestään niiden nuorten keskuudessa, joilla on vaikeat kotiolot tai elämässään muita haasteita, kertoo Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry:n palvelujohtaja Jonna Laitinen.
– Fyysiset nuorisotilat ovat usein tärkeitä esimerkiksi yksinäisyydestä kärsiville nuorille. Monet löytävät niistä samanikäistä seuraa, kunhan vain uskaltautuvat paikalle. Kynnystä madalletaan joissakin kunnissa niin, että tehdään ensin tutustumiskäynti koulun kautta, Laitinen sanoo.
Tiloja käyttävät erityisesti ne nuoret, joilla ei ole muita aikaa vieviä harrastuksia. Laitisen mukaan nuorisotilat tarjoavatkin usein harrastuksen sellaisille nuorille, joilla ei ole esimerkiksi perheen taloudellisen tilanteen takia muuta harrastusta.
Nuorisotiloilla on avoimen nuorisotalotoiminnan lisäksi yleensä monipuolisesti erilaista toimintaa ja tekemistä – musiikkia, kuvataidetta, pelejä tai elokuvia. Laitisen mukaan nuoret pääsevät monesti itse vaikuttamaan siihen, millaista toimintaa tiloissa järjestetään. Se vahvistaa nuorten osallisuuden kokemuksia: he pystyvät vaikuttamaan omaan elinympäristöönsä.
Nuorisotiloja tarjoavat kuntien lisäksi esimerkiksi seurakunnat ja nuorisotyötä tekevät järjestöt.
Laitinen muistuttaa, että nuoruuteen kuuluu kodin ulkopuolella kokoontuminen kavereiden kesken, ja kavereiden kuuluukin vetää enemmän puoleensa kuin omien vanhempien.
– Tällaista irtaantumista tekee melkeinpä nuori kuin nuori. Toisaalta nyt pandemian aikana, kun nuorisotilat ovat välillä olleet suljettuna, olemme saaneet viestiä, että nuoret ovat kokoontuneet jonkin verran myös toistensa kotona. Tämä osoittaa sen, että kotiolot ovat monella vähintään kohtalaisen hyvät.
Moni käy nuorisotiloissa viikoittain
Viime vuoden lopulla tehdyn tutkimuksen mukaan noin kuudennes 15–17-vuotiaista ja noin viidennes 12–14-vuotiaista nuorista oli käyttänyt nuorisotiloja viimeisen puolen vuoden aikana, kertoo Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija Tomi Kiilakoski. Suurin osa nuorisotiloja käyttävistä nuorista osallistuu toimintaan 1–3 kertaa viikossa.
– Tutkimuksen mukaan nuorille tulee tiloilla olevista aikuisista tunne, että he välittävät ja heiltä saa tarvittaessa tukea. Nuorisotiloilla tavataan ystäviä ja tunnetaan porukkaan kuulumisen tunnetta. Noin puolet nuorista on löytänyt sieltä uusia kavereita, Kiilakoski sanoo.
Kyselyn toteutti kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskus Kanuuna. Kyselyyn vastasi 53 kunnan nuorisotilojen kautta 3 393 nuorta.
Koronapandemian aikaiset rajoitukset sulkivat väliaikaisesti monien nuorisotilojen ovet, mutta tilojen käyttö on kuitenkin hiljalleen palautumassa ennalleen, kerrotaan Helsingin, Tampereen ja Oulun nuorisopalveluista.
– Kun tilat olivat kiinni, nuorilta tuli runsaasti toiveita niiden avaamisen puolesta. Oulussa on paljon alueita, joissa nuorilla ei ole muuta paikkaa oleskeluun kuin nuorisotilat, kertoo Oulun kaupungin nuorisopalvelujen palvelupäällikkö Riitta Veijola.
Pandemian aikana kunnissa on panostettu erityisesti digitaaliseen nuorisotyöhön.
Uutuutena digitaaliset nuorisotilat
Suomessa on edelleen paljon nuorisotiloja, mutta ne ovat olleet viime vuosina vähenemään päin. Vuonna 2015 nuorisotiloja oli 959, viime vuonna enää 787. Tilojen vähenemiseen on vaikuttanut moni asia, kertoo tutkija Kiilakoski.
– Nuoret ja lapsiperheet ovat keskittyneet enemmän kaupunkeihin, ja myös kuntien sisällä on ollut muuttoliikettä. Osa vanhoista nuorisotiloista on jäänyt alueille, joilla ei ole enää yhtä paljon nuoria. Myös nuorisotyön resursseja käytetään entistä enemmän muuallekin kuin nuorisotaloihin.
Allianssin Jonna Laitisen mukaan nuorten toimintakulttuuri muuttuu jatkuvasti ja nopeasti, ja nuorisotyön muodot muuttuvat sen mukana. Julkiset tilat – kuten kirjastot, kauppakeskukset, puistot ja asemat – ovat edelleen nuorille tärkeitä kokoontumispaikkoja, vaikka sosiaalisen median merkitys on kasvanut.
Laitisen mukaan Suomessa tehdään nykyään entistä enemmän jalkautuvaa nuorisotyötä, jossa ohjaajat tapaavat nuoria siellä, missä nuoret ovat.
– Yhtä lailla siis myös netissä. Siellä käydään samoja keskusteluja ja annetaan samaa ohjausta, ja nuoret saavat saman hyödyn. Tätä varten on rakennettu myös erillisiä digitaalisia nuorisotilan kaltaisia alustoja, joissa ohjaajat ovat päivittäin nuoria varten.
Suomessa tehdään myös etsivää nuorisotyötä, jossa nuoriso-ohjaajat varta vasten etsivät erityisesti vahvempaa tukea tarvitsevia nuoria tuen piiriin.