Koiraa on kautta aikain sanottu ihmisen parhaaksi ystäväksi. Yksi selittävä tekijä tämän suhteen erityislaadulle voi löytyä Helsingin yliopiston professorin Hannes Lohen tutkimusryhmän tutkimuksista. Koirien persoonallisuuspiirteet muistuttavat ihmisen persoonallisuuspiirteitä, ilmenee lääketieteellisen genetiikan ja perinnöllisyyslääketieteen sekä eläinlääketieteellisten biotieteiden osastoilla toimivan tutkimusryhmän tuloksista.
Tutkijatohtori Milla Salonen Helsingin tutkimusryhmästä sanoo, että koiran persoonallisuus liittyy sen käytösongelmiin.
– Jokaisella koiralla on omat persoonallisuuspiirteensä, ja jokainen koira on oma yksilönsä, Salonen sanoo. Tutkimuksessa yritetään kartoittaa, minkälaisia persoonallisuuden erot keskimäärin ovat.
Persoonallisuuden määritelmään kuuluu se, että yksilöiden välillä on käyttäytymiseroja, joita ei voi selittää niiden fysiologisilla eroilla, esimerkiksi koiran iällä.
Tutkijoiden mukaan sekä ihmisten että koirien epävarmuus liittyy pelkoon ja ilmenee ahdistuneisuutena.
– Epävarmuus linkittyi erityisesti pelkoon liittyvään käyttäytymiseen ja pelkoaggressioon, jotka aiempien tutkimusten perusteella ovat samankaltaisia kuin ihmisten ahdistuneisuushäiriöt, eläinlääketieteellisen tiedekunnan koirien geenitutkimusryhmän tutkimustulokset kertovat, Salonen sanoo.
Oven saranapuolelta sisään pyrkivällä koiralla voi olla muistisairaus
Tutkijoiden havaintojen mukaan koirien häiriökäyttäytyminen liittyy usein erilaisiin koiran pelkotiloihin.
– Havaitsimme jo aiemmin, että ei-toivottu käyttäytyminen on yleistä suomalaisilla lemmikkikoirilla. Monet koirat ovat erityisesti ääniarkoja ja aggressiivisia muita koiria kohtaan, professori Lohi kertoo.
Tutkijat pitävät todennäköisenä, että ihmisen ja koiran persoonallisuuden taustalla on samoja geenejä ja aivojen rakenteita, mutta asia kaipaa vielä lisätutkimuksia. Tutkimus perustui aiemmin kerättyyn yli 11 000:ta koiraa koskevaan kyselyaineistoon.
Tutkimuksen perusteella vaikuttaisi siltä, että rotu on tärkein yksittäinen selittävä tekijä, kun selvitetään koirien ei-toivottua käyttäytymistä.
– Ikä on toinen voimakkaasti persoonallisuuteen liittyvä piirre. Nuoret koirat ovat paljon aktiivisempia kuin iäkkäät, Milla Salonen sanoo.
Koirilla ilmenee tutkijan mukaan kognitiivista heikentymää eli muutoksia muistissa ja tietojen käsittelemisessä.
– Koirat ovat tällöin tosi hämmentyneitä ympäristöstään. Ne yrittävät esimerkiksi mennä oven saranapuolelta sisään tai jäävät jumiin huonekalun taakse.
Tutkimuksen mukaan ikä on rodun ohella toinen voimakkaasti persoonallisuuteen yhteydessä tekijä.
– Etenkin aktiivisuus ja energisyys ovat tällaisia seikkoja. Motorisessa aktiivisuudessa, esimerkiksi leikkisyydessä on voimakkaat erot eri ikäisten yksilöiden välillä.
Nuoret koirat ovat keskimäärin paljon aktiivisempia kuin vanhat koirat. Tutkimus vahvistaa sen, että juuri aktiivisuus laskee voimakkaasti iän myötä.
Pakko-oireita on sekä ihmisillä että koirilla
Vaikka koirien kohdalla ei käytetä termiä mielenterveysongelma, on niillä Salosen mukaan samantyyppisiä käyttäytymiseen liittyviä ongelmia kuin ihmisillä.
– Koirilla on pelkoon liittyviä asioita samalla tavalla kuin ihmisilläkin on ahdistuneisuushäiriöitä. Koirilla ilmenee myös pakko-oireista käyttäytymistä samalla tavalla kun ihmisilläkin.
Koirille annetaan samoja mielialalääkkeitä kuin ihmisille. Esimerkiksi koiran pelokkuuteen toimii samat lääkeaineet, joita käytetään ihmisten ahdistuneisuuteen hoidossa.
– Samoin pakko-oireiden hoidossa sekä ihmisillä että koirilla käytetään samoja lääkeaineita.
Esimerkiksi impulsiivisuus ja keskittymiskyvyttömyys muistuttavat Salosen mukaan ainakin jonkin verran ihmisten adhd-oireita.
– Koirien pakko-oireita omistajat eivät usein tunnista vaan pitävät niitä sen sijaan hauskana. Esimerkiksi hännän jahtaaminen on yksi melko yleinen pakko-oire, joka voi olla koiralle hyvin ahdistava tapa, jota se ei pysty lopettamaan, vaikka kuinka itse sitä haluaisi.
Liike näyttäisi olevan lääke myös koirille.
– Esimerkiksi liikunnan puutteen havaittiin olevan yhteydessä pelokkuuteen ja adhd-tyyppiseen käyttäytymiseen.
Koiran persoonallisuudella ja mielenterveysongelmilla on yhteyttä
Persoonallisuus on tärkeä yksilön hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Sillä on myös yhteys muun muassa mielenterveysongelmiin.
Ihmisillä persoonallisuus linkittyy moneen mielenterveysongelmaan. Geenitutkimusryhmä havaitsi samankaltaisen yhteyden koirilla.
– Halusimme selvittää, onko myös koirilla persoonallisuus yhteydessä ei-toivottuun ongelmakäytökseen, esimerkiksi pelkoon ja aggressiivisuuteen, Salonen kertoo.
Tutkimuksessa haettiin vastausta siihen, ovatko koirien persoonallisuuspiirteet samankaltaisia kuin ihmisen persoonallisuuspiirteet. Aiempi tutkimus paljasti koirilla seitsemän persoonallisuuspiirrettä.
Persoonallisuuskysely koostui yli 60 adjektiivista ja niiden määritelmästä. Tutkijat kiteyttivät adjektiivit seitsemäksi persoonallisuuspiirteeksi. Ne ovat epävarmuus, energisyys, koulutettavuus/keskittymiskyky, aggressiivisuus/dominoivuus, ihmissosiaalisuus, koirasosiaalisuus ja määrätietoisuus.
Tässä kyselyssätietoja kerättiin yli 15 000 koirasta.
Hyvä kouluttaja tunnistaa koiran pelkokynnyksen
Tutkijoiden havaintojen mukaan koirien häiriökäyttyminen liittyy usein erilaisiin koiran pelkotiloihin. Pelko voi ilmetä pelokkuuutena vieraita ihmisiä, muita koiria ja tilanteita kohtaan. Myös erilaiset alustat, kosteat paikat, äänet ja eroahdistus voivat laukaista koirissa ei-toivottua käyttäyttymistä.
Milla Salonen suositteleekin aikuisen koiran totuttamista pelottaviin tilanteisiin ammattilaisen ohjauksessa.
– Hyvä kouluttaja osaa lukea hyvin koiraa. Hän näkee helpommin sen, jos koiran kanssa mennään yli tai lähelle sen pelkokynnystä.
Esimerkiksi koiriin totuttautuva koira voidaan helposti viedä liian lähelle toisia koiria, jolloin koira voi kokea tilanteen liian pelottavana.
Koiran persoonallisuuden piirteitä muuttamista kouluttamalla ei ole Salosen tietojen mukaan toistaiseksi tutkittu.
Tiedetään, että ihmisillä pitkäaikaiset tai voimakkaat negatiiviset tai positiiviset kokemukset voivat vaikuttaa persoonallisuuteen.
– Silloin se tarkoittaisi sitä, että tuomalla koiralle erilaisia kokemuksia voitaisiin vaikuttaa osaan piirteistä. Erittäin aktiivisesta koirasta ei kuitenkaan saada kouluttamalla passiivista, vaikka siitä voidaan kouluttamalla saada rauhallisempi.
Myöskään kovin epävarmasta koirasta ei saada rohkeaa, mutta sitä voidaan Salosen mukaan kouluttamalla tukea haluttuun suuntaan.