Suomen valtiojohto teki tänään virallisen päätöksen sotilasliitto Naton jäseneksi hakemisesta. Päätöksen teki tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteiskokous eli niin sanottu tp-utva.
Asiasta kertoi presidentti Sauli Niinistö tiedotustilaisuudessa Presidentinlinnassa. Hän kertoi yhteiskokouksen linjanneen, että Suomi hakee Nato-jäsenyyttä eduskuntaa kuultuaan.
– Tämä on historiallinen päivä. Uusi aikakausi aukeaa, Niinistö sanoi.
Hän sanoi, että Nato-jäsenyyden myötä syntyy "suojattu Suomi osana vakaata, vahvaa ja vastuunsa tuntevaa Pohjolaa".
– Me saamme turvaa ja me myös jaamme sitä. Itämeren alueelle, koko puolustusliittoon.
Hän korosti, että kokonaisturvallisuus kasvaa eikä se ole keneltäkään pois.
Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd.) pitivät lehdistötilaisuuden Suomen turvallisuuspoliittisista ratkaisuista.
Marin kiitti hallituksen puolesta Niinistöä saumattomasta ja hyvästä yhteistoiminnasta. Marinin mukaan tärkeintä on Suomen ja suomalaisten turvallisuus.
– Ratkaisumme tuo varmuutta epävarmuuden keskelle. Se vahvistaa Pohjois-Eurooppaa ja antaa uusia mahdollisuuksia myös pohjoismaiselle yhteistyölle, Marin sanoi.
Hallitus antoi myöhemmin tänään eduskunnalle uuden selonteon, joka esittää sotilasliiton jäseneksi hakemista. Selonteon käsittely eduskunnassa alkaa maanantaina aamupäivällä.
Yhteiseen ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmään
Natoon liittyminen tarkoittaisi sitä, että Suomen puolustus yhteensovitetaan osaksi liittokunnan yhteistä puolustusta. Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja siten viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Viides artikla koskee jäsenmaiden turvatakuita.
Päätöstä perustelevassa selonteossa linjataan, että Suomi liittyisi Naton yhteiseen ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmään, osallistuisi yhteisen ilmatilannekuvan ja meritilannekuvan vaihtoon sekä syvempään tiedusteluyhteistyöhön.
Suomi osallistuisi myös erikseen sovittavalla tavalla joihinkin rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin. Näitä voisivat olla esimerkiksi Baltian ja Islannin yhteinen ilmavalvonta sekä nopean toiminnan joukot.
Suomi osallistuisi lisäksi Naton harjoitustoimintaan nykyistä kattavammin.
Venäjältä tuskin vastatoimena sotilaallisia operaatioita
Niinistöltä kysyttiin tiedotustilaisuudessa puhelinkeskustelusta Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Niinistön mukaan keskustelun sävy oli yllättävä. Se oli hänestä varsin rauhallinen ja oikeastaan toteava.
– Olen aiemmin kantanut aika lailla huolta siitä, minkälaisia ne meille kerrotut sotilastekniset vasta-askeleet olisivat. Niistähän meille on puhuttu. Pikkuhiljaa olen jo aiemmin alkanut olla sitä mieltä, että varsinaisia sotilaallisia operaatioita emme tulisi kohtaamaan. Sanotaan, että tuon puhelun jälkeen olen entistä enemmän sitä mieltä. Mutta kun turvallisuudesta puhutaan, kannattaa aina muistaa, että kokonaisvalppaus on paikallaan, hän vastasi.
Presidentit kävivät puhelinkeskustelun Suomen aloitteesta. Niinistö sanoi, että hän halusi käydä keskustelun, koska on parempi kertoa asioista suoraan.
– Minä tai Suomi ei ole mikään livahtelija, joka häipyy hiljaa nurkan taakse, Niinistö sanoi.
Venäjän reaktiot "lievempiä kuin mikään tähänastisista"
Niinistön mukaan reaktioita Venäjältä on kuultu ainakin vuodesta 2016 lähtien, myös julkisesti.
– Ne reaktiot, jotka eilen kuulin, olivat kyllä lievempää laatua kuin mikään tähänastisista.
Niinistö nosti esiin kolme tekijää, jotka voivat selittää Venäjän lievää reaktiota.
Ensinnäkin Venäjällä on tietysti seurattu, mitä Suomessa on tapahtunut Krimin valtauksen jälkeen eli viimeisten kahdeksan vuoden aikana.
– Saattaa hyvinkin olla, että siellä on nyt huomattu, että niin pitkällä ne ovat, että vain tämä päätös (Natosta) puuttuu.
Toinen ja ehkä merkittävämpi tekijä saattaa Niinistön mukaan olla se, haluaako Putinin hallinto tällä hetkellä nostattaa kysymyksen Suomen Nato-jäsenyydestä keskusteluun Venäjällä.
– Saattaa hyvin olla, että sitä halutaan vältellä. Esimerkiksi (Venäjän ulkoministeri Sergei) Lavrov jätti eilen puheessaan kokonaan mainitsematta tämän asian.
– Ja sitten voi olla kolmas motiivi: he aidosti suhtautuvat noin. Toivottavasti.
Niinistö: Turkilta tarvitaan nyt selkeä vastaus
Niinistö kommentoi Turkin sanomisia Suomen Nato-jäsenyydestä. Hänen mukaansa Suomi tarvitsee nyt Turkilta hyvin selkeän vastauksen Nato-jäsenyyttä koskien. Hän sanoi olevansa valmis keskustelemaan uudelleen Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin kanssa ongelmista, joita tämä on tuonut esiin.
– Totta puhuakseni olen hieman hämmentynyt. Minulla oli puhelinkeskustelu Erdoganin kanssa noin kuukausi sitten. Hän otti itse puheeksi sen, että Suomi on hakeutumassa Naton jäseneksi ja sanoi, että Turkki suhtautuu asiaan myönteisesti, Niinistö sanoi.
Perjantaina Erdogan sanoi, ettei näe Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä myönteisenä asiana. Erdogan perusteli tätä sillä, että maat olisivat "terroristien turvapaikkoja". Hän syytti Ruotsia ja Suomea kurdien sissijärjestö PKK:n ja sen syyrialaishaara YPG:n tukemisesta.
Turkki saattaa tavoitella julkisuutta kurdikysymykselle
Niinistön ja Marinin jälkeen oman lehdistötilaisuutensa pitivät ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.).
Haavisto vastasi lehdistötilaisuudessa toimittajien kysymyksiin Turkin presidentin Erdoganin kommenteista. Niiden päämääränä saattaa Haaviston mukaan olla julkisuuden tavoittelu Turkin kurdikysymykselle.
– Tietysti juuri tähän hetkeen tuotuna sille saadaan paljon julkisuutta. Siltä se ainakin näyttää, Haavisto sanoi.
Turkin toinen päämäärä voi hänen mukaansa olla se, että halutaan tarkistaa, että mailla on terrorismilainsäädäntö, joka on yhteneväinen.
Eduskunnan käsittely nopeimmillaan huomenna valmis
Eduskunta voi nopeimmillaan käsitellä asian jo maanantaina, mutta on mahdollista, että siihen menee vähän kauemmin aikaa. Aikatauluun vaikuttaa se, miten paljon kansanedustajat haluavat käyttää puheenvuoroja suuressa salissa.
Tämän jälkeen Suomi pyytää kutsua liittyä Naton jäseneksi. Naton päämajassa Brysselissä asian odotetaan etenevän nopeasti, mutta puolustusliiton 30 jäsenmaan pitää myös ratifioida liittymispöytäkirja. Jälkimmäisen vaiheen odotetaan vievän 4–12 kuukautta.
Eduskunnan varsinainen päätöksenteko Suomen liittymisestä Natoon tapahtuu vasta tämän jälkeen.