Eduskunta aloitti keskiviikkona lähetekeskustelulla uuden luonnonsuojelulain käsittelyn. Lain uudistamisen taustalla on erityisesti pyrkimys luontokadon pysäyttämiseen.
– Ilman luontoa ei ole elämää. Luontokato on aivan yhtä vakava kriisi kuin ilmastonmuutos. Suomen lajeista joka yhdeksäs ja luontotyypeistä lähes puolet on uhanalaisia, perusteli ympäristöministeri Emma Kari (vihr.) uutta lakia eduskunnalle.
Lakiin esitetään uutena esimerkiksi säädöksiä uhanalaisista luontotyypeistä ja tiukasti suojeltujen luontotyyppien heikentämiskieltoa. Myös eliölajien suojelua tehostettaisiin. Malminetsintä kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa oltaisiin kieltämässä kokonaan, ja valtion muilla suojelualueilla sen edellytyksiä tiukennettaisiin.
"Lajikato uhkaa koko ihmiskunnan tulevaisuutta"
Lakiesitys sai eduskunnassa odotetusti paljon kiitoksia erityisesti hallituspuolue vihreistä. Puheenvuoroissa kiiteltiin erityisesti uutta ekologisen kompensaation mekanismia, jolla voitaisiin vapaaehtoisesti hyvittää taloudellisesta toiminnasta luonnolle aiheutuva heikennys.
Kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius (vihr.) sanoi, että kompensaatio on merkittävä ajattelutavan muutos. Hän toivoi monen muun puhujan tavoin, että siitä tulisi myöhemmin velvoittava.
– Tähän asti niin yhteiskunnassa kuin lainsäädännössäkin on ikään kuin hyväksytty oletus siitä, että taloudellinen toiminta voi ja saa heikentää luontoa. Että luonnon tuhoutuminen on ikään kuin luonnollinen ja välttämätön paha, joka taloudellisesta toiminnasta seuraa. Huomiotta sen sijaan on jäänyt se, että luontokadon seuraukset maksamme me kaikki.
Kansanedustaja Mai Kivelä (vas.) totesi, että myös vasemmistoliitto ajoi kompensaatiosta tiukempia kirjauksia lakiin.
– Me haluamme, että ekologisesta kompensaatiosta tulee vakitoimintatapa missä tahansa hankkeessa. Tämän lisäksi haluamme, että tietyt, kaikista uhanalaisimmat ja arvokkaimmat luontokohteet ja luontotyypit, arvotetaan jatkossa kaiken kompensoimisen yläpuolelle sitovasti.
Myös SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen kiitteli lakiesitystä ja toivoi, että jatkossa luotaisiin kunnianhimoinen suunnitelma luontokadon pysäyttämiseksi.
– Tutkijayhteisössä on tällä hetkellä laaja konsensus siitä, että ilman ennallistamista ja luontoarvojen heikkenemisen selvää rajoittamista luonnon monimuotoisuus jatkaa heikkenemistään ja uhkaa myös koko ihmiskunnan tulevaisuutta. Nämä ennakoinnit on otettava vakavasti, ennen kuin on liian myöhäistä, hän sanoi.
Juha Sipilä: Ristiriitoja herättävä esitys
Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Juha Sipilä (kesk.) huomautti puheenvuoronsa aluksi, että kyseessä on ristiriitoja herättävä lakipaketti ja lain valmistelussa on tehty kompromisseja. Hän kiinnitti huomiota erityisesti maanomistajien oikeuksiin ja elinkeinojen toimintavarmuuteen.
– Laki perustuu täyden korvauksen periaatteelle, mikäli rajoituksista aiheutuu maanomistajalle merkityksellistä haittaa. Laki puuttuu siis perustuslain suojan omaaviin omistusoikeuden kysymyksiin, joten on äärimmäisen tärkeää, että hallituksen esitys menee myös perustuslakivaliokunnnan tarkkaan syyniin, Sipilä sanoi.
Hän sanoi kannattavansa sitä, että ekologinen kompensaatio toteutetaan nimenomaan vapaaehtoisena.
Myös kansanedustaja Mikko Kinnunen (kesk.) huomautti, että moni saa luonnosta elantonsa.
– Maatalouden vaikea asema pitää ratkaista samalla, kun puhumme nyt luonnon suojelemisesta. Emme saa vaikeuttaa uusilla laeilla puhtaan suomalaisen ruoan tuottajien asemaa.
Ministeri Kari vastasi kertomalla, että hänen oma isoisänsä sai elantonsa luonnosta, koska oli kalastaja.
– Syy siihen, miksi itse heräsin luontomme tilaan, siihen mitä tapahtuu ympärillämme, oli se, että koko lapsuuteni kuuntelin isoisääni. Joka kertoi siitä, mitä tapahtui Itämeren lohelle, mitä tapahtui meidän joillemme, mitä tapahtui hänen elinkeinonsa perustalle. Tämän takia minusta tuli luonnonsuojelija.