Venäjän uhka karkottaa joukkovelkakirjasijoittajia Suomesta ja Baltiasta, arvioi talouslehti Financial Times.
Suomen kohdalla tämä näkyy muun muassa siinä, että Suomen valtion kymmenvuotisten joukkovelkakirjojen korko on FT:n mukaan noussut Venäjän helmikuussa aloittaman hyökkäyksen jälkeen 0,8 prosenttiyksikköä 1,4 prosenttiin. Riskialttiutta kuvaava korkoero Saksan valtion kymmenvuotiseen joukkovelkakirjaan on kasvanut samaan aikaan 0,46 prosenttiyksikköön hyökkäystä edeltäneestä 0,36 prosenttiyksiköstä.
FT:n haastatteleman Pohjoismaiden Investointipankin NIB:n toimitusjohtajan André Küüsvekin mukaan joukkovelkakirjalainasijoittajat näyttävät olevan tällä hetkellä kiinnostuneempia sijoituskohteista, jotka ovat kauempana Venäjästä, kuin Suomesta ja Baltian maista.
– Suuret ja globaalit joukkovelkakirjarahastot sanovat, että heidän on vaikea arvioida, kuinka suuri riski on kyseessä. Heidän on helpompi ottaa odotetaan ja katsotaan -asenne, Küüsvek sanoo FT:lle.
Omaisuudenhoitoyhtiö Candriamin johtaja Nicolas Forest kertoo FT:lle alentaneensa Suomen ja Baltian maiden luottoluokitusta ja luopuneensa investoinneista kyseisissä maissa. Sen sijaan Forest kertoo siirtäneensä investointeja Etelä-Euroopan maihin, joissa tuotot ovat samanlaiset, mutta geopoliittiset riskit pienemmät.