Apinarokon leviäminen maailmalla liittyy asiantuntija-arvioiden mukaan osittain isorokkorokotusten lopettamiseen. Vuonna 1980 maailmasta hävitetyksi julistettu isorokko on läheistä sukua apinarokolle, ja sitä vastaan kehitetty rokote antoi suojaa myös apinarokkoa vastaan.
– Isorokkorokotusten lopettaminen on luonut vähitellen uuden tilanteen. Isorokkoviruksen sukulaisvirukset pystyvät tarttumaan paremmin ihmisiin, joilla ei ole rokotusta, zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta kertoo Lääkärilehdelle.
Apinarokko on tunnettu 1950-luvulta lähtien. Nimestään huolimatta se apinat eivät ole sen varsinaisia kantajia, vaan tauti leviää jyrsijöistä ja pikkunisäkkäistä. Yleensä se siirtyy ihmiseen metsästyksen ja ruoan käsittelyn yhteydessä. Kypsästä lihasta se ei tartu.
Nyt leviävistä tapauksista poikkeuksellisen tekee se, että se leviää samanaikaisesti eri puolilla maailmaa ilman että tartuntojen alkulähdettä tai tartuntaketjuja tunnetaan.
– On rehellistä tunnustaa, että tilanne on uusi, leviäminen poikkeuksellista, emmekä tiedä vielä kaikkea, Vapalahti sanoo Lääkärilehdelle.
YK:n alainen maailman terveysjärjestö (WHO) kertoi viime viikon lopulla tutkivansa teoriaa, jonka mukaan nyt levinneet tapaukset ovat peräisin seksuaalisista kontakteista.
– Näyttää siltä, että virus liikkuu nyt väestössä seksin yhteydessä leviävänä muotona, sanoi WHO:n tartuntataudeista neuvoa antavan ryhmän puheenjohtaja David Heymann perjantaina.
WHO kuitenkin painotti, että virus leviää edelleen erittäin huonosti ihmisten välillä, eikä se siinä mielessä muistuta esimerkiksi koronavirusepidemian alkua. Korona levisi alusta alkaen erittäin tehokkaasti ihmisestä toiseen.
Apinarokko aiheuttaa sairastuneelle kuumetta ja yleistä sairauden tunnetta. Muutaman päivän kuluttua sairastuneelle voi kehittyä esimerkiksi vesirokkoa muistuttavia rakkulamaisia ihomuutoksia kasvoille, josta ihottuma voi levitä muualle kehoon.