Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin hallinto on hyväksynyt pitkän kantaman raketinheitinjärjestelmien lähettämisen Ukrainaan, kertoo New York Times viranomaislähteisiin viitaten.
Lehden lähteen mukaan kaluston lähettämisestä tiedotetaan julkisesti todennäköisesti ensi viikolla. Perjantaina Yhdysvaltain puolustusministeriön tiedottaja John Kirby kieltäytyi vahvistamasta, että päätös asiasta olisi jo tehty.
Uutiskanava CNN:n kertoi aiemmin perjantaina, että Yhdysvallat valmistelee päätöstä raketinheitinjärjestelmien lähettämisestä Ukrainaan.
Muun muassa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on viime viikkoina pyytänyt, että maahan lähetettäisiin raskaita M270 MLRS-raketinheitinjärjestelmiä. Ukrainassa niitä on pidetty jopa ratkaisevina sodankulun kannalta.
– Nämä raketinheittimet olisivat Ukrainalle elinehto, joka estäisi sitä menettämästä yhä enemmän itäisestä Donbassista, kaupunkisodankäynnin asiantuntija John Spencer Madison Policy Forum -ajatushautomosta sanoi BBC:lle.
– Neljä kirjainta voivat auttaa Ukrainaa torjumaan Venäjän hyökkäyksen Donbassissa, vesittämään Venäjän suunnitelmat liittää Herson itseensä, lopettamaan Venäjän kidutuksen, raiskaukset ja muut karmeat ihmisoikeusrikkomukset miehitetyillä alueilla, avaamaan viennin ja estämään globaalin ruokakriisin. Nuo neljä kirjainta ovat MLRS, sanoi Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba alkuviikosta Ukrainan valtiollisen uutistoimiston Ukrinformin mukaan.
Liikuteltavalla järjestelmällä suuri merkitys Donbassin taistelussa
Yhdysvaltalaisvalmisteiset järjestelmät pystyvät ampumaan raketteja jopa 300 kilometrin päähän eli paljon pidemmälle kuin Ukrainan nykyiset järjestelmät.
Järjestelmän kantama tosin riippuu käytettävistä ammuksista, ja Politicon lähteiden mukaan Yhdysvallat ei antaisi Ukrainalle kaikkein pisimmän kantaman ammuksia, vaan raketteja joiden kantama on noin 30–70 kilometriä.
Liikuteltava MLRS-järjestelmä voi ampua 12 ohjattua rakettia alle minuutissa ja vaihtaa sitten nopeasti paikkaa ennen kuin vihollisen tykistö keksii sen sijainnin. Tällä liikuteltavuudella olisi Politicon mukaan suuri merkitys Donbassin taisteluissa, joista on kehkeytynyt pitkän kantaman tykistöjen välinen taistelu.
MLRS antaisi Ukrainalle enemmän mahdollisuuksia vastahyökkäyksiin ja Venäjän miehittämien alueiden takaisinvaltaamiseen. Sen avulla on myös mahdollista iskeä esimerkiksi Venäjän joukkojen logistiikan kannalta keskeisiin kohteisiin.
Tähän asti Yhdysvaltain hallinto on epäröinyt MLRS:n tasoisen raskaan aseistuksen lähettämistä Ukrainaan. Järjestelmän pitkän kantaman vuoksi Ukraina voisi käyttää sitä tehdäkseen strategisia iskuja Venäjälle, mitä Venäjä voisi pitää sen tason provokaationa että se ryhtyisi vastatoimiin Yhdysvaltoja vastaan.
MLRS-järjestelmä on ollut Yhdysvaltain armeijan käytössä 1980-luvulta lähtien.
Ajatushautomo: Sjeverodonetskin valtaus tulee olemaan venäläisille vaikeaa
Zelenskyi sanoi myöhään perjantaina julkaistussa puheessaan Donbassin tilanteen olevan erittäin vaikea.
Venäjä on Zelenskyin mukaan keskittänyt vahvasti joukkoja ja tykistöä Donbassin alueelle.
– Jos valtaajat uskovat, että Lyman tai Sjeverodonetsk on heidän, he ovat väärässä. Donbass tulee olemaan ukrainalainen, Zelenskyi sanoi puheessaan.
Institute for the Study of War -ajatushautomon mukaan Venäjän joukot aloittivat perjantaina suorat hyökkäykset Sjeverodonetskiin, vaikka kaupunkia ei ole täysin saarrettu.
Ajatushautomon arvion mukaan kaupungin valtaus tulee olemaan venäläisjoukoille hankalaa, sillä Venäjällä on ollut aiemminkin Ukrainaan hyökkäämisensä jälkeen haasteita kaupunkisodankäynnissä.
Luhanskin alueen kuvernööri Serhi Haidain mukaan ukrainalaisjoukot saattaisivat kuitenkin vetäytyä Sjeverodonetskista, jotta ne eivät joutuisi venäläisten piirittämäksi, kertoo BBC.
Lymanin hallinta helpottaa Venäjän etenemistä
Venäjän tukemat separatistit ilmoittivat aiemmin tällä viikolla vallanneensa Itä-Ukrainassa strategisesti tärkeän Lymanin kaupungin. Myös Ukraina on vahvistanut menettäneensä kaupungin hallinnan, ja saman asian vahvisti Britannian puolustusministeriö päivittäiskatsauksessaan lauantaina. Venäjän puolustusministeriö kertoi lauantaina, että koko Lymanin kaupunki on "vapautettu ukrainalaisista nationalisteista".
Puolustusministeriön analyysin mukaan Lymanin hallinta on tärkeää, koska se on keskeinen raideliikenteen risteysasema, ja sieltä käsin Venäjän joukkojen on helpompi yrittää läheisen Donetsjoen ylitystä. Sillanpääasema lähellä Lymania helpottaisi Venäjän etenemistä syvemmälle Donbassiin kohti Slovianskin ja Kramatorskin kaupunkeja. Puolustusministeriö arvioi, että toistaiseksi Venäjän prioriteettina lienee kuitenkin Sjeverodonetskin valtaaminen.
Riippumattoman venäläismedia Meduzan mukaan Venäjän viime aikojen eteneminen Donbassissa on elvyttänyt Kremlissä toiveita siitä, että voitto Ukrainassa on mahdollista saavuttaa syksyyn mennessä. Meduzan lähteet Kremlin sisällä ja lähellä presidentti Vladimir Putinin hallintoa kertovat, että Kremlissä uskotaan Venäjän voivan voittaa näännytyssodan Ukrainaa ja sen läntisiä tukijoita vastaan.
Venäjän hallinnossa harkitaan jopa uutta yritystä Ukrainan pääkaupungin Kiovan valtaamiseen. Kiovan valtausyritys epäonnistui alkukeväästä pahoin ja Venäjän joukot vetäytyivät Kiovan ympäristöstä huhtikuun alussa.
Entistä presidenttiä Poroshenkoa ei päästetty lähtemään maasta
Ukrainan entistä presidenttiä Petro Poroshenkoa estettiin lähtemästä maasta perjantai-iltana, kertovat ukrainalaismediat. Poroshenko pysäytettiin Puolan vastaisella rajalla Lvivin alueella.
Ukrainskaja Pravda -lehden mukaan Poroshenkon johtama Euroopan solidaarisuus -puolue kertoi entisen presidentin olleen työmatkalla, johon hänellä oli lupa parlamentilta. Puolueen mukaan Poroshenkon on tarkoitus osallistua Vilnassa Naton parlamentaariseen yleiskokoukseen ja myöhemmin Euroopan kansanpuolueen EPP:n kokoukseen. Puolue oli kertonut Poroshenkon työmatkasta etukäteen.
Euroopan solidaarisuus -puolueen kansanedustajan Iryna Herashtshenkon mukaan muut delegaation jäsenet päästettiin jatkamaan matkaa Puolaan.
Poroshenkoon kohdistuu Ukrainassa maanpetossyytteitä, joita hän itse pitää tekaistuina. Tammikuussa luetut syytteet liittyvät hiilikauppoihin, joilla rahoitettiin Venäjän tukemia separatisteja Itä-Ukrainassa 2014–15.
Poroshenko toimi Ukrainan presidenttinä vuodet 2014–19, kunnes hävisi vaalit nykyiselle presidentille Zelenskyille.
Poroshenkon rajanylitysyrityksestä kertoi aiemmin Helsingin Sanomat.