Etelä-Ossetiassa ei järjestetäkään kansanäänestystä Venäjään liittymisestä. Suunnitelmat heinäkuisen äänestyksen järjestämiseksi perui alueen johtaja Alan Gagloev.
Tuoreessa määräyksessään Gagloev puhui muun muassa kansanäänestykseen viedyn asian laillisten seurausten epävarmuudesta. Lisäksi hän määräsi, että Venäjän kanssa tulisi käydä viipymättä keskusteluja Etelä-Ossetian ja Venäjän lisäintegroitumista koskien.
Kansanäänestyksen järjestämisestä oli antanut aiemmin tässä kuussa määräyksen Gagloevin edeltäjä Anatoli Bibilov.
Bibilov hävisi Gagloeville aiemmin tässä kuussa järjestetyissä vaaleissa. Venäjä on ilmaissut toivovansa, että Gagloev säilyttäisi "jatkuvuuden" Etelä-Ossetian ja Venäjän välisessä suhteessa.
Georgia on jo aikaisemmin todennut, ettei se voi hyväksyä alueen aikeita liittyä Venäjään.
Etelä-Ossetian itsenäisyydellä vain neljän maan tunnustus
Etelä-Ossetia ja toinen kapinallisalue Abhasia julistautuivat itsenäiseksi Georgiasta vuonna 2008 Venäjän ja Georgian lyhyen sodan päätteeksi. Viisi päivää kestänyt sota päättyi EU:n avulla neuvoteltuun tulitaukoon. Sodassa kuoli yli 700 ihmistä ja kymmenet tuhannet joutuivat jättämään kotinsa.
Maaliskuussa kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) syyttäjä Karim Khan haki pidätysmääräyksiä kolmelle nykyiselle ja entiselle eteläossetialaiselle virkamiehelle. Pidätysmääräykset liittyivät georgialaisia vastaan tehtyihin sotarikoksiin.
Viime vuonna Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi päätöksen, jonka mukaan Venäjä syyllistyi ihmisoikeusrikkomuksiin sodan jälkimainingeissa.
Venäjän lisäksi vain Nicaragua, Venezuela ja Nauru ovat tunnustaneet Etelä-Ossetian ja Abhasian itsenäisyyden.
Venäjä-mieliset separatistihallinnot ovat mielineet osaksi Venäjää myös ainakin Ukrainassa. Separatistien hallitsemat Donetskin ja Luhanskin alueet Itä-Ukrainassa ovat niin ikään ilmoittaneet haluavansa liittyä Venäjään.
Etelä-Ossetian maanantaiseen ilmoitukseen mennessä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on ehtinyt jatkua jo yli kolmen kuukauden ajan.