Yhdysvallat: G7-maat kieltävät kullan tuonnin Venäjältä – Ukraina, inflaatio, ruokakriisi ja energiakriisi hallitsevat G7-johtajien asialistaa

Yhdysvallat ilmoittaa, että kaikki G7-ryhmän jäsenmaat aikovat kieltää kullan tuonnin Venäjältä, tavoitteena tiukentaa Venäjän vastaisia talouspakotteita ja vaikeuttaa Ukrainan sodan rahoittamista.

– Yhdessä G7 ilmoittaa, että kiellämme venäläisen kullan tuonnin, jonka avulla Venäjä on saanut kymmenien miljardien dollarien tulot, sanoi presidentti Joe Biden Twitterissä.

Britannian pääministeri Boris Johnson sanoi aiemmin, että neljän maan sopimalla kiellolla estetään venäläisiä oligarkkeja kiertämästä talouspakotteita kultaa haalimalla. Yhdysvallat vahvisti kuitenkin, että mukaan ovat lähdössä kaikki ryhmän jäsenet.

Lontoo on maailman kultamarkkinoiden tärkeä keskus, joten kiellon toivotaan tuntuvan ympäri maailman. Venäjä vei viime vuonna kultaa noin 14,7 miljardin euron edestä. Lontoon kultapörssi on jo maaliskuussa sulkenut pois kuusi venäläistä kultajalostamoa.

Kulta on energian jälkeen Venäjän tärkein vientituote. Valkoisen talon mukaan Venäjä vastasi vuonna 2020 viidestä prosentista maailman kultaviennistä. Sen kullasta 90 prosenttia vietiin G7-maihin, suurin osa Britanniaan.

Päätös on määrä vahvistaa virallisesti tiistaina G7-maiden huippukokouksessa. Sen odotetaan olevan merkittävin uusi talouspakote Venäjää vastaan, joka G7-kokouksessa päätetään.

Useita kriisejä ratkottavana

G7-maiden johtajat kokoontuvat sunnuntaina Elmaun linnaan Saksan Baijerissa. Johtajien asialistalla on lukuisia toisiinsa kytkeytyneitä ja alati pahenevia kriisejä alkaen viidettä kuukautta jatkuvasta Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaa vastaan.

Ongelmien joukossa on sodan lisäksi maailmantaloutta uhkaava taantuma, ryöstäytynyt inflaatio, ilmastonmuutos ja maailmanlaajuinen ruokakriisi.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhuu G7-maiden johtajien kanssa etäyhteydellä maanantaina. Kokouksen odotetaan antavan tukensa Ukrainalle, mutta G7-maat yrittävät samalla tasapainoilla Venäjän talouspakotteiden kanssa niin, ettei kansalaisille aiheutuvat kustannukset ja hankaluudet kävisi liian kivuliaiksi.

Kokouksen edellä ilmastoaktivistit osoittivat mieltään Münchenissä, noin sadan kilometrin päässä kokouspaikalta, vaatien, ettei sodan takia saa vesittää ilmastotavoitteita.

Saksa on tosin jo ilmoittanut polttavansa enemmän hiiltä, korvatakseen Venäjän kaasuviennin supistumista. Liittokansleri Olaf Scholz on vakuuttanut, että Saksa pitää tästä huolimatta kiinni ilmastotavoitteesta rajata lämpötilan nousu 1,5 asteeseen.

Tarkkailijat ovat kuitenkin huolissaan, että Scholz saattaa pyrkiä vesittämään sitoumusta lopettaa ulkomaisten öljy- ja kaasuhankkeiden rahoitus tämän vuoden loppuun mennessä. Perusteena olisi tarve korvata Venäjän öljy ja kaasu.

Scholz on kutsunut kokoukseen mukaan Argentiinan, Etelä-Afrikan, Intian, Indonesian ja Senegalin, pyrkien laajentamaan tukea Venäjään kohdistetuille talouspakotteille. Maista vain Argentiina ja Indonesia tuomitsivat Venäjän hyökkäyksen, mutta muut äänestivät tyhjää YK:n äänestyksessä.

Kansainvälinen huippukokousputki jatkuu tiistaina, kun Nato-maiden johtajat sekä vieraiksi kutsutut Suomi ja Ruotsi osallistuvat Nato-huippukokoukseen Madridissa.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut