Euroopan keskuspankki (EKP) on päättänyt nostaa ohjauskorkojaan ennakoitua enemmän, kertoo EKP tiedotteessaan. Ohjauskorkoja nostetaan 0,50 prosenttiyksiköllä.
Perusrahoitusoperaatioiden korko on ensi keskiviikosta alkaen 0,50 prosenttia, maksuvalmiusluoton korko 0,75 prosenttia ja talletuskorko nollassa.
Rahapolitiikan kiristämisellä pyritään inflaation hillitsemiseen euroalueella.
Inflaatio kiihtyi euroalueella kesäkuussa kaikkien aikojen ennätykseen eli 8,6 prosenttiin.
– Nousevat energian hinnat vaikuttivat jälleen eniten kokonaisinflaatioon, sanoi EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde tiedotustilaisuudessa torstaina.
Energian hintojen odotetaan pysyvän korkealla myös lähitulevaisuudessa.
Ennakoitua suuremman koronnoston taustalla ovat esimerkiksi nousseet inflaatio-odotukset etenkin lyhyellä, mutta myös keskipitkällä aikavälillä.
Kyseessä on ensimmäinen koronnosto sitten vuoden 2011.
Tavoitteena kahden prosentin inflaatio
EKP odottaakin inflaation pysyvän toivottua nopeampana vielä jonkin aikaa.
– Mutta kun katsotaan vähän pidemmälle, niin ilman uusia häiriöitä energian hinnan pitäisi tasaantua ja tuotannon pullonkaulojen helpottaa, minkä pitäisi tukea paluuta toivottuun inflaationopeuteen yhdessä rahapolitiikan normalisoinnin kanssa, Lagarde sanoi.
EKP tavoittelee kahden prosentin inflaatiovauhtia.
EKP:n mukaan korkoja on tarpeen nostaa vielä lisää tulevissa kokouksissa, mutta korkopäätökset tehdään tilanteen mukaan talouskehityksen tuoreimpien tietojen perusteella.
Uutistoimisto AFP:n mukaan EKP pyrkii saamaan kiinni Yhdysvaltain keskuspankin ja Englannin keskuspankin etumatkaa, sillä ne ovat nostaneet korkoja jo aikaisemmin.
Valmiina tukemaan velkaantuneita maita
EKP hyväksyi myös uuden rahapolitiikan välineen TPI:n (transmission protection instrument), jolla voidaan tarvittaessa tasata koronnoston vaikutuksia eri euromaissa. Välineellä voidaan ostaa jonkin tai joidenkin euromaiden joukkovelkakirjoja. Ostojen määrää ei ole rajoitettu etukäteen, vaan se riippuisi riskien vakavuudesta.
Huolena on ollut, että joidenkin maiden valtionvelan korot voisivat nousta huolestuttavan suuriksi kiristyvän rahapolitiikan myötä. Esimerkiksi Italian valtion lainojen korot nousivat viime kuussa yli neljän prosentin ja erkaantuivat voimakkaasti esimerkiksi Saksan koroista.
Tiedotustilaisuudessa Lagarde korosti, että mikä tahansa euromaa voi kohdata riskin, jonka varalle TPI on luotu.
Haastava taloustilanne
EKP tekee rahapolitiikkaa haastavassa tilanteessa, sillä yhtä aikaa nopean inflaation kanssa talouskasvun odotetaan heikkenevän.
– Taloudellinen aktiivisuus hidastuu, ja Venäjän oikeutukseton hyökkäys Ukrainaan on jatkuva hidaste talouskasvulle, Lagarde sanoi.
Lagarden mukaan yritykset kärsivät yhä katkoksista toimitusketjuissa, mutta toisaalta näkyvillä on alustavia merkkejä joidenkin pullonkaulojen helpottumisesta.
Talouksien aukeneminen koronasulkujen jälkeen ja vahvat työmarkkinat lisäävät taloudellista aktiivisuutta.