Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Moni pohtii päätöstä vanhemmuudesta lapsen edun kautta, eikä omia tarpeitaan korostaen

Huolta voi herättää esimerkiksi oma mielenterveys, traumatausta tai sopivan kumppanin puute.

Perheen perustamista ja päätöstä vanhemmuudesta pohditaan usein pitkään ja huolella. Näistä pohdinnoista on kuitenkin voinut saada hyvin vääränlaisen kuvan seuraamalla julkisuudessa aiheesta käytyä keskustelua, sanoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) auttavien puhelin- ja digipalvelujen päällikkö Tatjana Pajamäki.

– Kun puhutaan vähäisestä syntyvyydestä tai nuorista aikuisista ylipäätään, annetaan helposti ymmärtää, että aikuiset pohtivat vanhemmuutta hirveän yksilökeskeisesti omia tarpeitaan korostaen.

MLL:n viime vuonna julkaistun Haluanko vanhemmaksi -sivuston perusteella moni miettii vanhemmuutta kuitenkin hyvin eri tavalla – monipuolisesti, vastuullisesti ja usein lapsen edun kautta.

Osalla on huolta omasta mielenterveydestä: voiko jokin tietty taipumus periytyä ja jos voi, onko ylipäätään oikeutta hankkia lasta? Osalla on taustalla lapsuuden rankkoja kokemuksia, joita pelkää siirtävänsä eteenpäin omalle lapselleen. Joidenkin on vaikea hahmottaa, minkälaista lapsiperhearki ylipäätään on ja millainen oma tulevaisuus voisi olla vanhempana. Moni kärsii siitä, että sopivaa kumppania ei löydy tai oma kumppani ei halua lapsia.

– Tällaisten yksilöllisten kokemusten lisäksi sivustolla nousee esille myös rakenteellisia tekijöitä: pohditaan omaa taloustilannetta tai kaivataan lisätietoja siitä, miten yhteiskunta tukee lapsiperheitä. Vanhemmuuteen liittyvät pohdinnat ovat todella monipuolinen ja mielestäni aika koskettavakin kokonaisuus, Pajamäki kertoo.

Eniten alle 30-vuotiaita

MLL perusti Haluanko vanhemmaksi -sivuston huomattuaan, että moni alle 30-vuotias oli yhteydessä MLL:n nuorten palveluihin vanhemmuuspohdintojensa kanssa. Sivusto tarjoaa mahdollisuuden oman elämäntilanteen ja vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien jäsentämiseen – lapsilla tai ilman.

Sivusto julkaistiin maaliskuussa 2021, ja sen sisältöjä on luettu yli 30 000 kertaa.

– Suomesta on selkeästi puuttunut sellainen paikka, missä voisi käydä nimenomaan tällaista pohdintaa. Kun on jo raskaana, tukea saa neuvolapalveluista, ja esimerkiksi adoptiota suunnitteleville on omat yhteyshenkilönsä. Moni tarvitsee tukea jo siinä vaiheessa, kun varsinaista vanhemmuuspäätöstä ei ole vielä tehty, Pajamäki sanoo.

MLL lupaa, että sen asiantuntijat tarjoavat sivustolla neutraalia tukea – toimivat kuuntelijoina, auttavat eri näkökulmien kartoittamisessa ja juurisyiden löytämisessä sekä tarvittaessa ohjaavat yhteydenottajan vielä muun tuen piiriin.

Sivustolla on myös paljon kokemustarinoita ihmisiltä, jotka ovat päätyneet erilaisiin vaihtoehtoihin: lapsettomaksi tai vanhemmaksi, ja myös eri tavoilla vanhemmaksi.

Haasteiden ennaltaehkäisyä

Vanhemmuuspäätöksen tehneet aikuiset saavat apua myös MLL:n Vanhempainpuhelimen ja chatin kautta. Vanhempainpalveluihin otetaan yhteyttä yleensä vasta siinä vaiheessa, kun lapsi on jo saapunut perheeseen. Viimeisten seitsemän vuoden ajan yleisimpiä aiheita ovat olleet vanhempien kokema väsymys, uupumus, kuormittuneisuus, syyllisyys ja riittämättömyys.

Pajamäki uskoo, että Haluanko vanhemmaksi -sivustolla käydyt pohdinnat saattavat osittain ennaltaehkäistä tällaisia haasteita.

– Jos on esimerkiksi omia hankalia lapsuudenkokemuksia taustalla, vanhemmuuden myötä saattaa vyöryä päälle yllättäviä vaikeita tunteita, joista voi olla hankala saada kiinni. Voi olla eduksi, jos omia kokemuksia pystyy miettimään jo hieman ennakkoon.

Vanhemmuusteemat yleisiä terapiassa

Terapiaan hakeudutaan vanhemmuusasioissa monissa vaiheissa, usein siinäkin vaiheessa, kun päätös vanhemmuudesta on jo tehty, mutta lapsi ei ole vielä syntynyt. Moni haluaa tällöin käydä läpi omaa historiaansa, kertoo psykologi ja psykoterapeutti Riikka Airo.

– Taustalla ei ole välttämättä se, että tietoisesti tavoitteena olisi valmistautuminen vanhemmuuteen, vaan perheen perustamisen myötä nämä teemat aktivoituvat. Raskausaikana tulevien vanhempien mieli muuttuu joustavaksi, ja mieleen voi nousta mielikuvia ja muistoja omista kasvuvaiheista. Tulee tärkeäksi pohtia, minkälainen ehkä tulen olemaan vanhempana, Airo kuvailee.

Terapiassa pohditaan usein omia perhekokemuksia ja sitä, minkälaisia malleja, haasteita ja vahvuuksia sieltä periytyy: mitkä mallit ovat hyviä ja mitä ei missään nimessä haluta toistaa.

Airon mukaan terapiaan hakeutuminen on yleisesti ottaen lisääntynyt jo pitkään, minkä seurauksena myös vanhemmuusteemoja käsitellään terapiassa aiempaa enemmän.

Airo uskoo, että tietoisuus vanhemmuusasioista on ylipäätään lisääntynyt. Moni tiedostaa entistä paremmin, miten käsittelemättömät traumat siirtyvät ylisukupolvisesti eteenpäin. Varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhdemallien vaikutuksista lapsen elämään tiedetään enemmän kuin ennen.

– Ehkä myös odotukset, vaatimukset ja toiveet ovat lisääntyneet ja voivat lisätä paineita siitä, osaanko olla hyvä vanhempi, Airo pohtii.

Terapiassa käydään enenevässä määrin läpi myös sitä, miten erilaiset perhemallit voivat vaikuttaa lapsen elämään.

Vanhemmuusasioissa terapiaan hakeutuvat Airon mukaan eniten ne, joilla on jonkinlaista omaa traumataustaa. Moni tiedostaa sisimmässään, että tällaiset kokemukset voivat vaikuttaa kykyyn toimia vanhempana.

Airo kannustaa tarkistamaan terapeutin koulutustaustan ennen terapiaan hakeutumista. Psykologi ja psykoterapeutti ovat Suomessa nimikesuojattuja ammattinimikkeitä.

Terapiaan hakeudutaan vanhemmuusasioissa monissa vaiheissa, usein siinäkin vaiheessa, kun päätös vanhemmuudesta on jo tehty, mutta lapsi ei ole vielä syntynyt. Moni haluaa tällöin käydä läpi omaa historiaansa, kertoo psykologi ja psykoterapeutti Riikka Airo.

– Taustalla ei ole välttämättä se, että tietoisesti tavoitteena olisi valmistautuminen vanhemmuuteen, vaan perheen perustamisen myötä nämä teemat aktivoituvat. Raskausaikana tulevien vanhempien mieli muuttuu joustavaksi, ja mieleen voi nousta mielikuvia ja muistoja omista kasvuvaiheista. Tulee tärkeäksi pohtia, minkälainen ehkä tulen olemaan vanhempana, Airo kuvailee.

Terapiassa pohditaan usein omia perhekokemuksia ja sitä, minkälaisia malleja, haasteita ja vahvuuksia sieltä periytyy: mitkä mallit ovat hyviä ja mitä ei missään nimessä haluta toistaa.

Airon mukaan terapiaan hakeutuminen on yleisesti ottaen lisääntynyt jo pitkään, minkä seurauksena myös vanhemmuusteemoja käsitellään terapiassa aiempaa enemmän.

Airo uskoo, että tietoisuus vanhemmuusasioista on ylipäätään lisääntynyt. Moni tiedostaa entistä paremmin, miten käsittelemättömät traumat siirtyvät ylisukupolvisesti eteenpäin. Varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhdemallien vaikutuksista lapsen elämään tiedetään enemmän kuin ennen.

– Ehkä myös odotukset, vaatimukset ja toiveet ovat lisääntyneet ja voivat lisätä paineita siitä, osaanko olla hyvä vanhempi, Airo pohtii.

Terapiassa käydään enenevässä määrin läpi myös sitä, miten erilaiset perhemallit voivat vaikuttaa lapsen elämään.

Vanhemmuusasioissa terapiaan hakeutuvat Airon mukaan eniten ne, joilla on jonkinlaista omaa traumataustaa. Moni tiedostaa sisimmässään, että tällaiset kokemukset voivat vaikuttaa kykyyn toimia vanhempana.

Airo kannustaa tarkistamaan terapeutin koulutustaustan ennen terapiaan hakeutumista. Psykologi ja psykoterapeutti ovat Suomessa nimikesuojattuja ammattinimikkeitä.