Energiayhtiö Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo kertoo, että yhtiö aikoo valmistella uudet strategialinjaukset. Linjausten yhteydessä tarkastellaan, mikä saksalaisen tytäryhtiön Uniperin rooli on konsernissa. Siihen pakottaa jo Saksan valtion tulo Uniperin osaomistajaksi.
– Fortum on vaikeassa tilanteessa. Riski toisensa jälkeen on realisoitunut, Rauramo sanoo.
Fortumin liiketulos romahti huhti-kesäkuussa 9,14 miljardia euroa tappiolle Uniperin miljarditappioiden vuoksi. Vuosi sitten liiketappio oli 840 miljoonaa euroa. Syy löytyy Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
– Luvut ovat karuja, mutta niin on syykin, Rauramo sanoo.
Hänen mukaansa Eurooppa on keskellä syvää energiakriisiä, sillä Venäjä käy energiasotaa Eurooppaa vastaan.
Rauramo kertoo, että lähitulevaisuudessa Fortumilla on kolme tärkeätä tavoitetta. Uniperille on löydettävä kestävä rakenteellinen ratkaisu, pitää toteuttaa hallittu vetäytyminen Venäjältä ja täytyy varmistaa Pohjoismaisten toimintojen kilpailukyky.
Miljarditappiot ja vakuusvaatimusten jyrkkä nousu pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on aiheuttanut epäilyjä Fortumin oman pääoman riittävyydestä. Rauramo sanoo, että yhtiö pärjää tällä hetkellä, mutta jos energian hinnat nousevat edelleen, yhtiö tarvitsee uutta käyttöpääomaa.
Hänen mukaansa Fortum on jo aloittanut keskustelut asiasta Suomen hallituksen kanssa. Suomen valtio on yhtiön pääomistaja.
– Monet ovat huolissaan Fortumin tulevaisuudesta, Rauramo myöntää.
Myös kolmannesta vuosineljänneksestä tulossa heikko
OP:n senioristrategi Henri Parkkinen pitää Fortumin tulosta odotettuna Uniperin viime viikkona julkistaman tuloksen perusteella.
– Niissä mittaluokissa ollaan, mitä osattiin arvioida, hän sanoo.
Hänen mukaansa kolmannella vuosineljänneksellä Uniper kärsii edelleen merkittävästi siitä, että se joutuu ostamaan kaasua markkinoilta kalliilla hinnalla. Lokakuun alussa yhtiön tappiokierre on kuitenkin helpottamassa, jolloin yhtiö on saamassa luvan siirtää 90 prosenttia kaasun ostohinnasta asiakkaidensa maksettavaksi.
– Tilanne on muuttumassa paljon lokakuun alussa, mutta kolmannesta neljänneksestä tulee kyllä heikko, Parkkinen arvioi.
Sähköntuotannon tulos kasvoi reippaasti
Jos Fortumin tuloksesta siivoaa pois Uniperin varauksista ja alaskirjauksista aiheutuneet kertaluonteiset tappiot, tilanne näyttää aivan toiselta. Vertailukelpoinen liikevoitto kohosi 574 miljoonaan euroon vuoden takaisesta 35 miljoonasta eurosta.
Fortum paransi muun muassa reippaasti sähköntuotantonsa tulosta. Yksikön huhti-kesäkuun liikevoitto nousi 294 miljoonaan euroon 195 miljoonasta eurosta.
Rauramon mukaan parantuneen tuloksen mahdollisti korkea sähkönhinta. Tulos koheni, vaikka myydyn sähkön määrä putosi Ruotsin ja Norjan vesialtaiden alhaisen vedenkorkeuden vuoksi.
– Ihmisten huoli energian riittävyydestä ja kustannuksista on aiheellinen, Rauramo arvioi.
Hänen mukaansa korkeat sähkön hinnat eivät ole energiayhtiöille pelkästään myönteinen asia. Kun hinnat nousevat, myös vakuusvaatimukset nousevat.
Vakuusvaatimukset ovat nousseet pohjoismaisilla markkinoilla jyrkästi maaliskuun neljästä miljardista eurosta 11 miljardiin euroon, josta Fortumin osuus on neljä miljardia. Sähkön hinta ja vakuusvaatimukset nousevat edelleen, mikä rasittaa käyttöpääomaa.
Rauramo patistaa pohjoismaisia hallituksia varmistamaan, että lyhyellä aikavälillä markkinaosapuolille on saatavissa rahoitusta korkeiden vakuusmarginaali- ja vakuustarpeiden kattamiseksi.
Venäjä-riskit iskevät Fortumiin Uniperin kautta
Fortumin liiketuloksen romahdukseen vaikuttivat muun muassa varaukset Uniperin pitkäaikaisista kaasusopimuksista. Varaukset johtuvat siitä, että venäläinen Gazprom on toimittanut kesäkuusta lähtien kaasua vain 20 prosenttia sovitusta määrästä.
Täyttääkseen sopimusvelvoitteensa Uniper on joutunut myymään valtavilla kymmenien miljoonien euron päivätappioilla muilta toimittajilta kalliilla ostamaansa korvaavaa kaasua.
Rauramon mukaan tilanne johti välittömiin ja huomattaviin likviditeettitarpeisiin ja tappioihin, jotka näkyvät nyt tuloksessa miljardien mittakaavassa, osittain toteutuneina tappioina ja osittain arvonalentumisina ja varauksina, jotka toteutuvat tappioina tulevina vuosineljänneksinä.
Hän huomauttaa, että Venäjän aiheuttamat riskit iskevät Fortumiin ennen kaikkea Uniperin kautta. Uniper on altis Venäjä-riskeille kaasutoimitusten lisäksi Venäjällä omistamiensa voimaloiden vuoksi. Myös Fortum omistaa Venäjällä voimaloita, joista yhtiö yrittää nyt päästä eroon.
Uniperin alkuvuoden nettotappio oli yli 12 miljardia
Uniperin tammi-kesäkuun nettotulos putosi yli 12 miljardia euroa tappiolle, kun vuosi sitten tappio oli 20 miljoonaa euroa. Fortumin vastaava tappio tammi-kesäkuussa oli noin 10 miljardia euroa.
Uniperin mukaan yli puolet nettotappiosta liittyy odotettuihin tuleviin kaasurajoitusten vaikutuksiin. Loput ovat muun muassa Nord Stream 2 -kaasuputkea ja Venäjän voimaloita koskevia alaskirjauksia.
Heinäkuussa Fortum solmi Saksan valtion kanssa vakauttamispaketin, jonka myötä Saksan valtio hankkii Uniperista 30 prosentin osuuden ja Fortumin osuus yrityksessä laskee 56 prosenttiin lähes 80 prosentista.
Osana pakettia Saksan valtio on sitoutunut tukemaan Uniperia 7,7 miljardin euron suuruisella rahoituksella. Lisäksi Saksan valtion omistama pankki KfW nostaa Uniperille myönnetyn lyhytaikaisen valmiusluoton määrää seitsemällä miljardilla.
Fortum saavutti vakautuspaketissa ratkaisevan tärkeät tavoitteensa
Rauramon mukaan neuvotteluissa Uniperin vakautuspaketista Fortum saavutti ratkaisevan tärkeät tavoitteensa.
– Tulevien viikkojen ja kuukausien aikana sovimme Saksan hallituksen kanssa vakautuspaketin yksityiskohdista ja toteutuksesta sekä hankimme kaikki tarvittavat viranomaishyväksynnät ennen kaikkea Euroopan komissiolta, Rauramo kertoo.
Fortum itse tuki jo alkuvuonna tytäryhtiötään kahdeksan miljardin euron tukipaketilla, mutta heinäkuun ratkaisussa ei Fortumilta tarvittu enää uutta rahaa.
Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) piti heinäkuun kompromissia parhaana mahdollisena nykyisissä olosuhteissa ja aikatauluissa. Rauramo kertoi tuolloin puolestaan, että yhtiölle oli tärkeää ratkaista tilanne nopeasti.
Oppositioille ratkaisu ei kelvannut. Muun muassa perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra arvosteli, ettei ratkaisu ollut "todellakaan mikään huippudiili Suomen kannalta". Purran mukaan kompromissi oli Fortumin ja Suomen valtion kannalta epäedullinen.
Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo huomautti puolestaan, että Fortumin seitsemän miljardin euron Uniper-omistus on sulanut 1,5 miljardiin.