Syyttäjä vaatii Helsingin Sanomien toimittajille vähintään puolentoista vuoden ehdollisia vankeusrangaistuksia. Kolmea lehden toimittajaa syytetään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä. Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta voidaan tuomita vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta.
Jutun käsittely alkoi torstaina Helsingin käräjäoikeudessa valmisteluistunnolla. Syytteet koskevat loppuvuonna 2017 julkaistua artikkelia Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta ja sen jälkeen julkaistavaksi aiottua artikkelikokonaisuutta. Viestikoekeskuksesta oli aiemmin kerrottu vain vähän tietoa julkisuuteen. Keskuksen lisäksi julkaistu juttu käsitteli laajemminkin sotilastiedustelua ja maanpuolustusta. Julkaistavaksi aiotussa artikkelisarjassa aiheita olisivat syyttäjän mukaan olleet muun muassa vankilennot, valetukiasemat ja karkotukset.
Syyttäjän mukaan julkaistu ja julkaistavaksi aiotut artikkelit sisälsivät suojaustasoille 1–4 luokiteltuja tietoja, jotka koskivat sotilastiedustelun tehtäviä, toimintaa, organisaatiota, suorituskykyä ja hankintoja. Tiedot oli säädetty salassa pidettäviksi suoraan tai muihin julkaistuihin tietoihin yhdistettynä, torstaina julki tulleessa haastehakemuksessa sanotaan.
Puolustus: Toimittajat tekivät vain työtään
Syytteessä ovat artikkelien kirjoittajiksi merkityt toimittajat Tuomo Pietiläinen ja Laura Halminen sekä esimiestehtävissä työskennellyt toimittaja Kalle Silfverberg. Syyttäjän mukaan Silfverberg hyväksyi artikkelin laatimisen ja julkaisemisen ja kaikki kolme tiesivät tietojen olleen Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi salassa pidettäviä.
Syytetyt kiistävät syyllistyneensä rikoksiin. Kukaan heistä ei ollut paikalla valmisteluistunnossa.
– Kiistäminen perustuu lähtökohtaisesti siihen, että mitään rikosta asiassa ei ole tapahtunut. Niistä tiedoista, joista osapuolet ovat erimielisiä, puolustus on sitä mieltä, että kyse on ollut kaikilta osin julkisista lähteistä saatavilla olleista tiedoista. Jos kyse on sellaisista tiedoista, kyse ei voi olla turvallisuussalaisuuksista, sanoi asianajaja Kai Kotiranta, joka edustaa käsittelyssä Halmista, Silfverbergiä sekä Helsingin Sanomat omistavaa Sanoma Media Finlandia. Puolustus pitää syyttäjän rangaistusvaatimusta ankarana.
– Kyse on kuitenkin toimittajista, jotka ovat tehneet tavanomaisesti tavallista toimittajan työtä, ja sen seurauksena syyttäjä vaatii puolentoista vuoden vankeusrangaistusta.
Miksei Puolustusvoimat toiminut ennen jutun julkaisua?
Valmisteluistunnossa kävi ilmi, että Puolustusvoimat sai tietää jo toukokuussa 2017, että toimittajilla oli hallussaan nyt kyseessä olevia asiakirjoja. Keskusrikospoliisin (KRP) lisätutkintapöytäkirjan mukaan tieto tuli yhdeltä syytetyistä toimittajista. KRP:n kuulema Puolustusvoimien upseeri kertoi, että Laura Halminen oli ottanut häneen yhteyttä toukokuun lopulla, koska oli ollut huolissaan hallussaan olleista asiakirjoista.
Pääesikunnan edustaja, sotilaslakimies Juho Melaluoto ei halunnut kommentoida asiaa medialle, mutta sanoi oikeussalissa, että asiakirjojen hallussapito oli toukokuussa Puolustusvoimien tiedossa mutta artikkelin valmistelu ei. Puolustus ihmettelee, miksi Puolustusvoimat ei ryhtynyt toimiin estääkseen toimittajia, jos se todella katsoi, että HS:n juttujen valmistelussa käytettiin turvallisuussalaisuuksia.
– Puolustusvoimat on tiennyt jo hyvissä ajoin ennen artikkelin julkaisemista, että tällaisia väitettyjä salassa pidettäviä tietoja olisi toimittajien hallussa, ja että toimittajat ovat valmistelemassa juttua. Tällöin kyse on toki siitä, miksi tähän asiaan ei ole reagoitu ajantasaisesti, miksi sen on annettu olla, Kotiranta kysyi.
Syyttäjän mukaan muun muassa toimittajien välisestä viestinvaihdosta käy ilmi, että toimittajat ovat tienneet artikkelin perustuvan salaiseksi tai erittäin salaiseksi leimattuun materiaaliin.
Syyttäjän mukaan Halminen esimerkiksi oli lähettänyt Pietiläiselle turvallisuussalaisuuden paljastamista koskevan lainkohdan ja kysynyt, pitäisikö heidän olla yhteydessä yhtiön juristeihin. Halminen oli syyttäjän mukaan myös hakenut tietoa maanpetosrikoksista, joihin turvallisuussalaisuuden paljastaminen kuuluu.
Kuka teki päätöksen artikkelin julkaisemisesta?
Esitutkinnassa rikoksesta epäiltiin myös Helsingin Sanomien vastaavaa päätoimittajaa Kaius Niemeä ja toimituspäällikkö Esa Mäkistä, mutta heitä vastaan syytteitä ei nostettu. Poliisi epäili, että Niemi ja Mäkinen olivat hyväksyneet Viestikoekeskus-artikkelin julkaisemisen.
Asiassa on jäänyt epäselväksi, kuka teki lopullisen julkaisupäätöksen. Syyttäjän syyttämättäjättämispäätöksen mukaan asiassa ei löytynyt näyttöä siitä, että Niemi olisi tiennyt artikkelista ennen sen julkaisua ja Mäkisen tietoisuus artikkelista jäi epäselväksi. Nykyisen sananvapauslain mukaan yleisön saataville toimitetun viestin sisältöön perustuvasta rikoksesta vastaavat vain ne henkilöt, jotka ovat osallisia rikoksen tekemiseen.
Pietiläinen avaa kirjallisessa vastauksessaan Helsingin Sanomien julkaisuprosessia. Hänen mukaansa kukaan syytetyistä ei ole edes teoriassa voi tehdä minkään artikkelin julkaisupäätöstä HS:ssa. Lisäksi hän kertoo, että toimituksen sääntöjen mukaan poikkeuksellisista jutuista on kerrottava toimituksen johdolle, joka päättää uutisoinnista ja sen sisällöstä.
– Toimituksen johdon muodostavat päätoimittajat ja toimituspäälliköt. Kukaan tämän rikosjutun vastaajista ei ole työskennellyt Helsingin Sanomien päätoimittajan tai toimituspäällikön tehtävissä.
Tietovuodon tutkinta edelleen kesken
Tavallisesti myös poliisin esitutkintamateriaali tulee julkiseksi sen jälkeen, kun oikeudenkäynti alkaa. Nyt käsiteltävään asiaan liittyy kuitenkin niin paljon salauksia, että keskusrikospoliisi (KRP) on arvioinut, että esitutkintamateriaali voidaan luovuttaa medialle vasta useampien päivien kuluttua.
Varsinaisen pääkäsittelyn on määrä alkaa Helsingin käräjäoikeudessa 29. syyskuuta ja tuomiota asiassa odotetaan aikaisintaan tammikuun lopulla.
Jutussa on myös toinen haara, jossa esitutkinta on edelleen kesken. Siinä selvitetään tietovuotoa itsessään. STT:n tietojen mukaan Helsingin Sanomien epäillään saaneen sotilastiedustelun salassa pidettävää aineistoa muistitikulla jo vuonna 2014. KRP epäilee vuodosta Puolustusvoimien ex-tiedustelupäällikköä Georgij Alafuzoffia.
Alafuzoff siirtyi Suomen sotilastiedustelusta EU:n tiedustelupäälliköksi vuonna 2013. Yksi syytteessä olevista Helsingin Sanomien toimittajista, Tuomo Pietiläinen, haastatteli häntä Brysselissä joulukuussa 2014. STT:n tietojen mukaan aineiston epäillään päätyneen toimittajalle muistitikulla haastattelun yhteydessä.
Alafuzoff on aiemmin julkisuudessa vahvistanut, että häntä on kuultu tietovuototapauksen esitutkinnassa, mutta hän on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.
STT:n enemmistöomistaja on Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland.