Hallituksen budjettiesityksen sisältämiä sähköä koskevia veromuutoksia pidetään laajalti onnistuneina. Veromuutosten tarkoitus on vaimentaa sähkön hinnan nousun vaikutuksia kotitalouksille.
Sen sijaan budjettialijäämän kasvu saa osakseen arvostelua.
Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä pitää energiaan liittyviä toimia oikeansuuntaisina. Hän pitää tärkeänä, että hallitus on löytänyt instrumentteja tukea kotitalouksia vakavassa tilanteessa.
– Hallitus kaavailee lyhytvaikutteisia toimenpiteitä kansalaisten tukemiseksi ja samalla panostaa pitkävaikutteisesti uusiutuvaan energiaan ja vahvistaa samalla sekä vihreää siirtymää että energiaomavaraisuutta. Näin pitääkin nyt tehdä, Leskelä arvioi tiedotteessa.
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää sähkön määräaikaista arvonlisäveron alennusta hyvänä ja tasapuolisena helpotuksena kaikille, joiden sähkölaskut ovat parhaillaan rajussa nousussa.
– Uusi tuloverotuksen sähkövähennys on tehokas lisätoimi niille, joiden energiakustannukset ovat jo valmiiksi korkeat ja nousevat tässä tilanteessa erityisen voimakkaasti.
"Energiakriisi ei pääty tähän"
SAK:n johtaja Jyrki Konola pitää tärkeänä, että ennätyssuuriin sähkölaskuihin reagoidaan poliittisesti.
– Tukea kannattaa kohdistaa erityisesti pienituloisille ja niille, joihin hintojen nousu osuu pahiten, hän sanoo.
Hän muistuttaa, ettei energiakriisi pääty tähän, vaan edelleen pitää etsiä keinoja, jotka alentavat energian hintoja ja vauhdittavat siirtymää pois kalliiksi tulevasta fossiilisesta energiasta.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies toivoo puolestaan, että akuutti kriisi energia- ja sähkömarkkinoilla jää väliaikaiseksi.
– Korkeaa sähkönhintaa korjaavat toimet on tehty määräaikaisina, kuten pitääkin. Samalla pitäisi tukea nopeaa muutosta kohti kestävämpiä lämmitysratkaisuja sekä luoda kannusteita sähkön kulutuksen vähentämiseksi, hän huomauttaa.
Oppositio syyttää vaalibudjetista ja raskaan perinnön jättämisestä
Perussuomalaiset arvostelee, että kyse on vaalibudjetista, jolla ei ole vaikutusta itse sähkön hintaan, eikä edes haitallisista valtion menoista tingitä.
– Olemme vaatineet kotimaisen turpeen hyödyntämistä. Sen käytön hallitus ajoi alas holtittomasti. Olemme esittäneet sähkömarkkinoiden hinnanmuodostuksen uudistamista. Nämäkin ehdotukset ovat kaikuneet kuuroille korville Suomessa, vaikka muissa EU-maissa vastaavia toimia harkitaan, sanoo puolueen puheenjohtaja Riikka Purra.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo varoittaa, että suomalaisilla on edessään kova talvi ja tukea tarvitaan.
– Marinin hallituksen neljän vuoden velkapolitiikka jättää kuitenkin raskaan perinnön. Kokoomus lähtee siitä, että myös tulojen kasvattamiseen pitäisi panostaa. Se on ainoa tapa turvata suomalaisten hyvinvointi, Orpo arvioi Twitterissä.
Professori Hiilamo näkee hyvää ja huonoa
Professori Heikki Hiilamo pitää hyvänä osaa hallituksen esittämistä toimista sähkön hinnan nousun kompensoimisesta. Tällaisiin toimiin kuuluu muun muassa asumistuen parantaminen myös omistusasujille. Sen sijaan hän epäilee sähköverotuksen alennuksen ja kotitalousvähennyksen kautta tapahtuvaa kompensointia.
– On iso huoli, että tuki menee heille, jotka eivät ole suurimmassa tarpeessa, Hiilamo sanoo.
Hänen mukaansa voi sanoa, että hallituksen esityksessä on vähän kaikille, mutta onko riittävästi kaikkein pienituloisimmille, joilla on isoin tarve.
Hallitus esittää työttömyysturvan lapsikorotukseen 20 prosentin ja toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosaan 10 prosentin korotusta ensi vuoden ajaksi. Hiilamo pitää parempana, jos maksettaisiin ylimääräinen toimeentulotuki samalla tavalla kuin maksettiin koronapandemian aikana.
Hän muistuttaa, ettei kyse ole vain sähkön hinnan noususta vaan erittäin voimakkaasta inflaatiosta. Toimeentulotukea saavilla ruokamenojen osuus tuloista on suurempi kuin muilla.
Hiilamon mukaan epäselväksi jää myös, miten hallituksen esitykset auttavat keskituloisia, joilla on todella suuret sähkölaskut suoran sähkölämmityksen vuoksi.
"Hallitus on kasvattanut valtion menoja surutta"
EK pitää hallituksen budjettiriihessä tekemät menolisäyksiä ymmärrettävinä poikkeuksellisessa tilanteessa. Järjestö alleviivaa kuitenkin, että panostukset tehdään velaksi.
EK:n mielestä Suomen velkaantuminen sysätään perintönä seuraavan hallituksen ratkaistavaksi. Menolisäysten vastapainoksi tarvittavia säästöjä ei ole tehty, eikä niitä järjestön mukaan ole taidettu etsiäkään.
Myös Veronmaksajain Keskusliiton mukaan budjettialijäämä on paisunut kestämättömälle tasolle.
– Tällä vaalikaudella hallitus on kasvattanut valtion menoja surutta. Vaalien jälkeen suunnan on muututtava, Lehtinen vaatii.