Kuningatar Elisabet on kuollut. Hän kuoli Balmoralissa Skotlannissa 96-vuotiaana torstaina iltapäivällä.
Kuningattaren hallitsijakausi kesti hieman yli 70 vuotta, ja tänä vuonna järjestettiin suuri joukko juhlallisuuksia hänen 70-vuotisen vallassaolonsa kunniaksi. Vuosi nimettiin platinajuhlavuodeksi.
Kuningatar päätyi valtaan nuorena prinsessana, vaimona ja äitinä jo 25-vuotiaana.
Prinsessa Elizabeth oli talvella 1952 aloittanut pitkän ulkomaankiertomatkan puolisonsa Philipin kanssa. Uutinen tavoitti pariskunnan Kansainyhteisöön kuuluvan Kenian syrjäseudulle, ja sen jälkeen nuorenparin elämä muuttui.
Prinsessan isä kuningas Yrjö VI oli kuollut, ja prinsessa puolisoineen palasi viipymättä kotiin kuningattarena. Lentokentällä oli vastassa muun muassa pääministeri Winston Churchill.
Kuningattaren aviomiehestä tuli näin ollen kokopäivätoiminen puoliso, jonka tehtävänä oli kulkea pari askelta kuningattaren jäljessä ja tukea tätä kaikissa julkisissa tehtävissä.
Nuori kuningatar Elisabet oli varsin valmistautumaton valtaan, vaikka kuningas oli sairastellut jonkin aikaa.
Syntyessään prinsessa oli kruununperimysjärjestyksessä kolmas, eikä mikään viitannut tuolloin siihen, että hänestä tulisi jonain päivänä kuningatar. Näin ollen prinsessan koulutus oli melko vaatimatonta. Hän sai sen aikaisen yläluokan käytännön mukaan kotiopetusta, jossa perehdyttiin muun muassa historiaan, perustuslakiin, ranskan kieleen ja taideaineisiin. Prinsessa oppi myös ratsastamaan ja oli muutoinkin liikunnallisesti aktiivinen.
Prinsessa sai niin ikään sotilaallista koulutusta, ja hänet koulutettiin aikanaan asepalveluksessa autonkuljettajaksi.
Velvollisuus ohi perheen
Kuningatar tunnettiin tinkimättömän velvollisuudentuntoisena, ja hänen on väitetty asettaneen velvoitteet perhe-elämänsä edelle. Neljän lapsen äidin työpäivät venyivät pitkiksi, mutta ei ikääntyminenkään vähentänyt tunnollisuutta. Kuningattaren kalenteri oli tiivis vielä korkealla iällä.
Kuningattaren poliittinen valta oli varsin vähäistä, mutta hänen vaikutusvaltansa on ollut merkittävää. Hänestä tuli pisimpään Britanniaa hallinnut monarkki syksyllä 2015. Tuolloin hän oli ollut vallassa yli 63 vuotta ja rikkoi aiemman kuningatar Viktorian aikaisen ennätyksen. Viktoria hallitsi vuoteen 1901 asti.
Talvella 2017 juhlittiin Elisabetin vallassaolon 65-vuotista taivalta, ja päivä nimettiin jalokiven safiiri mukaan. Päähenkilö vietti päivän lähipiirinsä kanssa Sandringhamin kartanossa, eikä tapahtumasta järjestetty suurempia juhlallisuuksia. Kuningattaren kerrotaan sanoneen, että vallassaolon vuosipäivät eivät olleet hänelle iloisia juhlapäiviä, sillä ne muistuttavat kuningatarta tämän isän varhaisesta kuolemasta.
Kuningattaren vallassaolon 70-vuotista platinajuhlaa vietettiin tänä vuonna niin, että keskeisimmät tapahtumat järjestettiin pitkänä viikonloppuna kesäkuun alussa. Päivät olivat valtava spektaakkeli, joiden aikana Britannia näytti parasta osaamistaan tilaisuuksien organisoijana. Ohjelmassa oli muun muassa juhlaparaatia, ilmavoimien ylilentoa, konsertti ja valo-show Buckinghamin palatsilla, laukkakilpailua, piknikkejä ja kulkueita sekä kiitosjumalanpalveluksia. Kuningatar joutui vointinsa vuoksi jättämään useat tilaisuudet välistä, joten kuninkaallisen perheen muut jäsenet edustivat häntä.
Juhlavuoden alkua varjosti kuningattaren pojan prinssi Andrew'n yhteys väitettyyn seksuaalista hyväksikäyttöä koskevaan juttuun.
Henkilökohtainen joulupuhe
Syksyllä 2021 kuningatar jätti väliin eräitä sovittuja edustustehtäviään ja lepäsi lääkärin määräyksestä. Tuolloin hän oli myös lyhyesti sairaalassa tutkimuksissa. Niiden laadusta ei kerrottu tarkemmin. Näin spekulaatiot hänen terveydentilastaan alkoivat kiihtyä, vaikka virallisesti kuningattaren kerrottiin voivan hyvin.
Kuningattaren joulupuhe vuonna 2021 oli poikkeuksellisen henkilökohtainen. Elisabet muun muassa otti esille surun, jolla hän viittasi puolisonsa prinssi Philipin kuolemaan.
– Vaikka nyt on aika ilolle, joulu voi olla vaikea heille, jotka ovat menettäneet läheisiään. Erityisesti tänä vuonna ymmärrän, miksi, kuningatar sanoi puheensa aluksi.
Kuningatar kertoi saaneensa runsaasti lohtua siitä, miten lämpimästi ja laajasti Philipin elämää ja työtä on arvostaen muisteltu.
– Mutta elämään kuuluvat myös viimeiset jäähyväiset kuten myös ensimmäiset tapaamiset. Ja vaikka minä ja perheeni kaipaamme Philipiä kovin, tiedän, että hän haluaisi meidän nauttivan joulusta.
Pitkän avioliiton loppu
Kuningatar jäi leskeksi huhtikuussa 2021, kun prinssi Philip kuoli 99-vuotiaana. Pariskunta oli naimisissa yli 70 vuotta.
Philipin siunaustilaisuus järjestettiin Windsorin linnan Pyhän Yrjön kappelissa tarkkojen koronarajoitusten keskellä. Hautajaisten yksi mieleenpainuvimmista kuvista oli kuningattaren mustiin puettu yksinäinen, turvavälien eristämä hahmo penkkirivin päädyssä.
Vuoden 2016 lopulla Twitterissä levisi väärä uutinen kuningattaren kuolemasta. Uutinen julkaistiin Britannian yleisradioyhtiön BBC:n valetililtä, ja siinä väitettiin palatsin ilmoittaneen kuningattaren kuolemasta. Valeuutinen levisi samaan aikaan, kun kuningatar oli jäänyt sairauslomalle eikä osallistunut eräisiin joulunajan tilaisuuksiin.
Kuningatar oli suosittu myös sosiaalisessa mediassa, vaikka hän itse ei tiettävästi tuottanutkaan sinne tekstiä. Kuninkaallisen perheen Twitter-tilillä on noin 4,8 miljoonaa seuraajaa ja Facebook-sivulla melkein kuusi miljoonaa seuraajaa.
Pääministerit vaihtuivat, kuningatar pysyi
Elisabetin ajan ensimmäinen pääministeri oli Winston Churchill ja ensimmäinen naispääministeri Margaret Thatcher. Boris Johnsonista tuli Elisabetin pääministeri heinäkuussa 2019. Johnson työllistikin kuningatarta nopeasti, sillä elokuussa kuningatar joutui hyväksymään pääministerin pyynnön parlamentin työn jäädyttämisestä. Tämä aiheutti maassa vakavan poliittisen kriisin.
Kuningattaren viimeiseksi pääministeriksi jäi Liz Truss, jota kuningatar ehti pyytää muodostamaan hallituksen ennen kuolemaansa.
Kuningattaren ja pääministereiden suhteita on kuvattu toteamalla, että jotkut olivat vaikeampia kuin toiset. Kuningattaren kerrotaan sanoneen, että hän nautti kaikista eniten Churchillin tapaamisista. Harold Wilsonin, joka oli Elisabetin ajan ensimmäinen työväenpuolueen ministeri 1960-luvun puolivälistä, tiedetään auttaneen astioiden tiskaamisessa eräiden tapaamisten jälkeen.
James Callaghan, pääministerinä 1970-luvun lopussa, tuli toimeen kuningattaren kanssa hyvin. BBC:n David Frostin Breakfast with Frost -haastattelussa vuonna 2002 Callaghan kertoi pitäneensä viikoittaisia luottamuksellisia keskusteluja kuningattaren kanssa kiinnostavina, hyödyllisinä ja miellyttävinä.
Callaghan kertoi joskus kysyneensä kuningattaren näkemystä johonkin vaikeaan ongelmaan. Kuningatar oli tuolloin todennut humoristisesti, että päätösten tekemisestä maksetaan pääministerille. Callaghanin mukaan vastaus oli täydellinen.
Julkisuuden paineet
Kuningattaresta ja hänen perheestään on tehty muun muassa lukuisia kirjoja, elokuvia, tv-sarjoja ja dokumentteja sekä tuhatmäärin uutis- ja viihdejuttuja. Ne ovat perustuneet joko virallisiin esiintymisiin, palatsin tiedotukseen tai aikalaisten arvioihin, juoruihin tai huhuihin, sillä kuningatar itse ei antanut haastatteluita.
Hänen televisioesiintymisensä olivat protokollan vaatimusten mukaisia puheita esimerkiksi jouluisin ja parlamentin tilaisuuksissa, juhlallisuuksissa ja paraateissa.
Kuningattaren yksityisistä ajatuksista ja näkemyksistä tiedetään siis vähän, mutta arvailuja on esitetty sitäkin enemmän.
Me tapaamme jälleen
Koronavirusepidemian aikana huhtikuussa 2020 kuningatar piti kuitenkin poikkeuksellisen puheen kansalaisille. Siinä hän muun muassa kiitti kaikkia niitä, jotka työskentelivät hoito- ja palvelualoilla.
– Nujerramme tämän taudin, jos pysymme yhtenäisinä ja päättäväisinä, hän sanoi Windsorin linnassa tallennetussa puheessa.
Kuningatar jatkoi toiveella, että ihmiset voisivat jälkikäteen tuntea ylpeyttä siitä tavasta, jolla kohtasivat vaikean ajan.
Kuningatar totesi niin ikään, että koronaviruksen poikkeustoimet antoivat mahdollisuuden rauhoittumiseen ja mietiskelyyn tai rukoukseen.
– Tämä aika tuo mieleeni ensimmäisen radioesiintymiseni vuonna 1940 sisareni kanssa täällä Windsorin linnassa. Monet lapset olivat tuolloin evakossa sotaa paossa ja erossa perheistään, jotta pysyisivät turvassa.
– Myös nyt moni voi kokea samanlaista tuskallista eristäytymistä rakkaistaan. Mutta tiedämme, että meidän tulee toimia nyt samalla tavalla kuin silloin.
Kuningatar päätti puheensa rohkaiseviin sanoihin paremmista ajoista ja siitä, että perheet ja ystävät voivat jälleen olla yhdessä.
– Me tapaamme jälleen (we will meet again), hän sanoi ja viittasi vuonna 1939 tehtyyn lauluun.
Kappale oli suosittu toisen maailmansodan aikana, sillä sen eron tunnelmat sopivat sotilaisiin, jotka joutuivat jättämään rakkaansa.
Kauhea vuosi
Joitain kertoja kuningatar toi esille tunteitaan julkisesti. Vuonna 1992 kuningatar käytti puheessaan latinankielistä ilmaisua annus horribilis – kauhea vuosi. Hän totesi valtaannousunsa 40-vuotisjuhlapuheessa, ettei muistele vuotta 1992 "yksinomaan mielihyvällä".
Sen aikana hänen lastensa, kruununprinssi Charlesin, prinsessa Annen ja prinssi Andrew'n avioliitot kriisiytyivät eroihin asti. Etenkin Charlesin sotkuinen kolmiodraama ja avioliitto saivat osakseen kielteistä julkisuutta muun muassa prinsessa Dianan paljastuskirjan "Diana – Walesin prinsessa lähikuvassa" myötä. Lisäksi Windsorin linna tuhoutui pahoin tulipalossa samaisena vuonna.
Prinsessa Dianan kuoleman aikaan elokuussa 1997 kuningatar sai osakseen poikkeuksellista kritiikkiä, sillä hänen katsottiin suhtautuneen kylmäkiskoisesti Dianaan ja myös kuolinuutiseen. Kuningattaren tv-puhetta jouduttiin odottamaan, ja Buckinghamin palatsin lippu laskettiin puolitankoon vasta valtavan julkisen paineen alla.
Palkitut elokuvaroolit
Viimeisin Elisabetin elämästä kertova tv-sarja The Crown (Kruunu) sai ensi-iltansa Netflixissä marraskuussa 2016. Sarja keräsi runsaasti kiittäviä arvioita.
Näyttelijä Helen Mirren puolestaan sai Oscar-palkinnon vuoden 2006 elokuvasta The Queen (Kuningatar), joka keskittyi prinsessa Dianan kuoleman jälkeisiin vaiheisiin. Kiitospuheessaan Mirren totesi muun muassa kuningatar Elisabetin säilyttäneen arvokkuutensa, velvollisuudentuntonsa ja hiustyylinsä yli viidenkymmenen vuoden ajan.
Kuningattaren elämän varhaisia vaiheita sivuttiin niin ikään vuonna 2010 elokuvassa Kuninkaan puhe (The King's Speech), joka käsitteli kuningattaren isän Yrjö VI:n elämää. Elokuva voitti neljä Oscaria.
Kuningattaresta ilmestyi vuonna 2015 kirja The Queen’s Speech: An Intimate Portrait of the Queen in Her Own Words, jossa valotettiin prinsessa Dianan ja kuningattaren kohtaloa sekä kuningattaren yksityiselämää. Kirjan nimestä huolimatta kuningatarta ei haastateltu teokseen, vaan tulkintoja tehtiin muun muassa hänen julkisista esiintymisistään.
Elisabetin jälkeen kuninkaaksi nousee ensimmäisenä kruununperimysjärjestyksessä oleva prinssi Charles.