Suomen valtionyhtiö Fortum saattaa menettää valtaosan energiayhtiö Uniperiin sijoittamistaan rahoista, jos Uniper kansallistetaan. Näin arvioi muun muassa energiateknologiaan ja -markkinoihin perehtynyt teknillisen fysiikan professori Peter Lund Aalto-yliopistosta.
Fortumilla on yhteensä Uniperissa kiinni noin 15 miljardia euroa. Tästä reilut seitsemän miljardia euroa on osakepääomaa. Heinäkuussa sovitun pelastuspaketin yhteydessä Fortum lisäksi lainasi Uniperille kahdeksan miljardia euroa konserniavustuksena.
Uniper neuvottelee parasta aikaa tilanteensa vakauttamisesta Saksan valtion kanssa. Neuvotteluihin sisältyy vaihtoehto, jonka mukaan enemmistö yhtiöstä voi siirtyä Saksan valtion hallintaan, jos valtio järjestää yhtiölle lisää pääomaa. Lundin mukaan enemmistöomistajuus voi pedata tietä koko yhtiön kansallistamiseksi Saksan valtiolle.
– Saattaa olla, että seuraava askel eli yrityksen kansallistaminen on helppo ottaa sen jälkeen, kun valtio on ensin kasvattanut osuuttaan yhtiössä, Lund sanoo.
Hänen mukaansa ei ole varmaa, mihin hintaan enemmistöomistus Uniperissa voisi siirtyä Saksalle. Varmaa ei ole sekään, voiko Saksa saada enemmistön yksipuolisella päätöksellään.
Heinäkuun pelastuspaketin yhteydessä Saksa osti Uniperista 30 prosenttia, ja Fortumin osuus liudentui 56 prosenttiin. Samalla Saksa lainasi Uniperille 17 miljardia euroa osana tukipakettia.
Lundin mukaan kyseessä on hybridilaina, joka voidaan tarvittaessa muuttaa suoriksi omistusosuuksiksi yhtiössä. Tempun ehtoja ei ole hänen tietääkseen kerrottu julkisuuteen.
– Emme tiedä täysin yksityiskohtia heinäkuussa tehdystä sopimuksesta.
– Tuolloin Saksa kuitenkin sai 30 prosentin osuutensa suhteellisen halpaan hintaan. Jos sillä mennään nyt, Fortumin osuuden arvo tulee laskemaan, Lund sanoo.
"Veronmaksajat menettävät seitsemän miljardia"
Tämän jälkeen Uniperin mahdollisen kansallistamisen yhteydessä tullaan Lundin mukaan todennäköisesti neuvottelemaan jäljellä oleville osakkeille pörssiarvoa korkeampi hinta.
– Uniperin osakkeen arvo on niin sulanut, että varmasti kansallistamisen yhteydessä neuvoteltaisiin selvästi sitä korkeampi hinta osakkeille.
– Se lisäisi osakkaiden halukkuutta päästää irti Uniperista.
Alkuperäisen reilun seitsemän miljardin euron osakepääomasta Fortum tulee kuitenkin menettämään suuren osan.
– Jos Fortumin osuus ennen kansallistamista on liudentunut, korvaus osakkeista tietenkin on pienempi (kuin alkuperäinen sijoitus).
Lundin mukaan Fortum osti Uniperin aikoinaan rahoilla, jotka se oli saanut myytyään kannattavaa liiketoimintaa pois.
– Sähkön jakeluverkot myytiin Carunalle yhdeksällä miljardilla eurolla. Myös kaukolämpöliiketoiminta myytiin pois.
– Pääosa näistä kaupoista saaduista rahoista on nyt kiinni Uniperissa. On epävarmaa, paljonko siitä saadaan takaisin vai menetetäänkö peräti kaikki.
Toinen vaihtoehto Uniperin ostamisen asemesta olisi ollut jakaa myyntivoitot omistajilleen, jolloin Suomen valtio olisi saanut niistä suurimman osan, Lund sanoo.
– Yli seitsemän miljardia euroa on se summa, jonka me veronmaksajat olemme nyt menettämässä. Joku saattaisi kysyä, mitä sillä rahalla olisi voitu tehdä, Lund sanoo.
– Kyllähän tässä puhutaan hirveän suuresta rahasta pienessä maassa. Sillä rahalla pystyttäisiin paikkaamaan isoja aukkoja, joita valtio ei tänä päivänä kerta kaikkiaan pysty hoitamaan esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Myös kahdeksan miljardin avustus voi olla vaakalaudalla
Lund arvio, että Fortumin ja Suomen valtion tärkein tavoite on joka tapauksessa irrottautua Uniperista. Yhtiö tekee neljä miljardia euroa tappiota joka kuukausi.
– Rahasta tämä on viime kädessä kiinni, ja siitä nyt neuvotellaan. Paljonko Fortum menettää, ja saako se jotain itselleen? Lund sanoo.
Yksi mahdollisuus jonkinlaiseen korvaukseen Fortumille voisivat Lundin mukaan olla Uniperin omistamat vesivoimalat ja vanhat ydinreaktorit Ruotsissa.
– Näitähän Fortum on alun perinkin halunnut itselleen. Vaikka rahat menisivät, voisiko Fortum saada nämä laitokset itselleen? Lund pohtii.
Toisaalta hänen mukaansa on myös mahdollista, että neuvotteluissa Saksan valtio tai Uniper eivät katso olevansa korvausvelvollisia Fortumille sen kärsimistä tappioista.
– Voi käydä niinkin päin, että Saksa edellyttää Fortumilta jotain maksua näistä laitoksista, jos Fortum ne haluaa. Saksa voi sanoa, että kahdeksan miljardin euron lainakin oli yritysriski, jonka Fortum tietoisesti otti, Lund sanoo.