Itämeren pohjassa makaa ammuksia ja jopa kemiallisia aseita. Tieto ilmenee ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon (vihr.) vastauksesta kirjalliseen kysymykseen.
Kansanedustaja Sakari Puisto (ps.) tiedusteli ministeriltä Itämereen upotettujen ammusten uhasta ja sotajätteen huomioimisesta vesiensuojeluohjelmassa.
Ohisalon mukaan kemiallisia aseita ja muita ammuksia on etenkin eteläisellä Itämerellä, Bornholmin saaren itäpuolella, Itämeren syvänteessä Gotlannin saaren kaakkoispuolella (Liettuan, Latvian ja Ruotsin, Venäjän ja Puolan talousvyöhykkeillä) sekä Vähä-Beltin (Tanska) ja Kielin lahden (Saksa) alueilla.
Suomen merialueelta ei löydy kemiallisia aseita. Suomen merialueita on kartoitettu Merivoimien ja Geologian tutkimuskeskuksen yhteistyönä. Monikeilakaikuluotauksen ja viistokaikuluotauksen avulla on voitu havaita myös merenpohjan pienipiirteisempiä kohteita.
Ohisalo kertoo vastauksessaan, että Suomenlahti oli yksi maailman miinoitetuimmista merialueista toisen maailmansodan aikana: Suomenlahteen laskettiin 60 000 miinaa.
Suomenlahden pohjassa makaa muun muassa syvyyspommeja.
– Mikään taho tuskin pystyy antamaan täsmällistä lukua, kuinka paljon miinoja Suomenlahdesta on saatu raivattua ja kuinka paljon niitä on vielä jäljellä. Merivoimat nostaa ja räjäyttää niitä työkseen, ja työ tullee jatkumaan vuosien ajan, Ohisalo toteaa.
Upotettujen alusten hylyissä saattaa lisäksi yhä olla paljon sotatarvikkeita.
Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan Suomen vesialueilla on noin parikymmentä ympäristölle haitallista hylkyä.
Ohisalon mukaan Itämereen upotetuista ammuksista "otetaan koppi" etenkin Itämeren suojelukomissiossa, jossa toimii ympäristöriskeihin ja vedenalaisiin vaarallisiin kohteisiin erikoistunut asiantuntijaryhmä.
Ryhmän on tarkoitus kehittää riskiarvio vuoteen 2025 mennessä ja toimeenpanna parhaat menetelmät vuoteen 2028 mennessä.
– Upotetut ammukset ja kemialliset aseet ovat olleet esillä myös Itämeren valtioiden neuvostossa, ja teema on nostettu EU:n puheenjohtajamaa Saksan yhdeksi prioriteettiaiheeksi, Ohisalo toteaa.