Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksen perusteella 15 prosentissa Suomen pientaloista on varma kosteusvaurio yleisimmissä riskirakenteissa. Lisäksi noin 40 prosentissa on joko vaurio tai lisätutkimustarvetta yleisimmissä riskirakenteissa.
Kosteusvaurioille altistavat THL:n mukaan muun muassa suunnittelu- ja rakennusvirheet, lämpö- ja vedeneristevauriot sekä kunnossapidon laiminlyöminen.
Kosteusvauriot ovat THL:n mukaan yleisiä kaikentyyppisissä rakennuksissa. Vaurioiden aste vaihtelee hyvin pienestä vakavaan.
THL:n selvitys perustuu rakennus- ja kiinteistöalan asiantuntijayritys Raksystems insinööritoimiston aineistoon, joka kattaa noin 15 000 asuntokaupan yhteydessä tehtyä kuntotarkastusta vuosilta 2016–2020.
Luvut eivät sisällä märkätiloissa, kellarirakenteissa tai muissa kuin riskirakenteissa havaittuja vaurioita.
Riskirakenne on rakennusaikakaudelleen tyypillinen rakenne, joka myöhemmin on todettu vaurioherkäksi. Yleisimmät riskirakenteet aineistossa olivat puukoolattu lattia ja maanvastainen seinä sekä valesokkelit.
Uudemmissa rakennuksissa parempi kosteudenhallinta
Selvityksen mukaan kosteusvaurioiden yleisyys on sitä todennäköisempää, mitä vanhemmasta pientalosta on kyse. Rakennusten ikääntyessä kosteus voi kertyä rakennusten rakenteisiin vuosikymmenten aikana.
– Uudemmissa rakennuksissa muun muassa kosteudenhallinta on parantunut ja tunnetut riskirakenteet vähentyneet, sanoo erikoistutkija Anniina Salmela THL:stä tiedotteessa.
Riskirakenne nostaa kosteusvaurion kehittymisen riskiä, mutta ei suoraan tarkoita sellaisen toteutumista, Salmela sanoo tiedotteessa.
Vaurioituneita riskirakenteita ja lisätutkimustarvetta esiintyi selvityksessä useimmiten ennen vuotta 1980 rakennetuissa taloissa.
Esimerkiksi ennen vuotta 1940 rakennetuissa taloissa 80 prosentissa oli vaurio tai lisätutkimustarve yleisimmissä riskirakenteissa. 2000-luvulla rakennetuissa pientaloissa vaurioita tai lisäselvitystarvetta puolestaan ilmeni vain 5 prosentissa tarkastetuista kohteista.
– Kiinteistön omistaja voi ennaltaehkäistä kosteusvaurioita ja samalla parantaa kotinsa sisäilman laatua tarkkailemalla rakennuksensa kuntoa ja huoltamalla sitä säännöllisesti, Salmela sanoo.
THL toteutti selvityksen osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa. Selvityksen tulokset tukevat osaltaan THL:n koordinoimaa Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa.