Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Susien kannanhoidollinen metsästys on jälleen ministeriön pöydällä

Susien metsästämisen kannanhoidollisin perustein oli määrä tulla mahdolliseksi viime talvena. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut.

Maa- ja metsätalousministeriö antoi viime joulukuussa suurta huomiota ja ristiriitaa herättäneen asetuksen, jolla sallittiin enintään 20 suden kannanhoidollinen metsästys.

Metsästykselle annetut poikkeusluvat on kuitenkin useissa hallinto-oikeuksissa kumottu. Tärkein päätös on Turun hallinto-oikeuden ratkaisu tiistailta.

Turun hallinto-oikeus linjasi, että kannanhoidollista metsästystä varten annetun asetuksen päämäärä ja perustelut eivät ole riittäviä. Samalla se kumosi Suomen riistakeskuksen myöntämän poikkeusluvan kolmen suden pyyntiin viime helmikuulta.

Metsästyksen sallivan asetuksen päämääräksi on kirjattu, että "suotuisalla suojelun tasolla olevalla susikannan rajoitetulla metsästyksellä säädellään susikannan kasvua ja pyritään vähentämään susikantaan liittyviä sosioekonomisia konflikteja".

– Samalla haluttiin edistää suden hyväksyttävyyttä niin, että susikannan suotuisa suojelutaso voidaan turvata, kertoo neuvotteleva virkamies Sami Niemi maa- ja metsätalousministeriöstä.

Suomessa pitää nyt arvioida joko päämäärää tai sen perusteluita uudelleen.

– Joudumme nyt siltä osin uudestaan sorvin ääreen, Niemi sanoo STT:lle.

Luke: Susikanta liian pieni geneettisesti

Tämän lisäksi ministeriössä pohditaan parhaillaan, pitäisikö kannanhoidollisesta metsästyksestä tehdä uusia päätelmiä Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusien tietojen ja laskentamallin perusteella.

Luonnonvarakeskus julkaisi pari viikkoa sitten uutta tietoa susikannasta. Johtopäätöksenä oli, että Suomen nykyinen susikanta on liian pieni säilyäkseen geneettisesti elinvoimaisena.

Luke antoi laskentamallin, jolla voidaan laskea susikannan suotuisan suojelun tason viitearvo. Viitearvon suuruus riippuu Luken mukaan monesta tekijästä, muun muassa siitä, millaisen riskitason päättäjät valitsevat susikannan kehitykselle. Lopullinen arvio jäi siis poliittisille päättäjille.

Mietinnössä vaaditaan täsmennystä

Torstaina illalla eduskunnassa käsitellään lisäksi kansalaisaloitteesta valmistunutta mietintöä, joka edellyttää metsästyslain täsmentämistä. Tällöin sääntely sallisi suden metsästyksen poikkeusluvan perusteella, "jos siitä ei ole haittaa lajin suotuisan suojelutason säilymiselle tai sen saavuttamiselle".

Maa- ja metsätalousvaliokunnan kansanedustajista vain vihreiden Jenni Pitko ja Tiina Elo sekä vasemmistoliiton Mai Kivelä vastustavat muutosta. Heidän mukaansa tämä tarkoittaisi metsästyksen kynnyksen alentamista nykyisestä ja metsästyksen aloittamista ennen kuin susikanta on suotuisan suojelun tasolla.

– Vastustamme tätä jyrkästi, sillä susi on erittäin uhanalainen laji ja susivahinkojen estämisessä tulee ensisijaisesti käyttää muita keinoja kuin susien ampumista.

Suden kannanhoidollista metsästystä ei heistä tule aloittaa ennen kuin tieteelliseen tutkimukseen perustuva suden suotuisan suojelutason viitearvon vähimmäistaso on saavutettu.

Ministeriön Sami Niemen mukaan on oletettavaa, että täsmennys lakiin tehdään mietinnön mukaan, mutta maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) viime kädessä päättää asiasta.

Milloin on tiedossa, tuleeko susien kannanhoidollinen metsästys mahdolliseksi lähitulevaisuudessa?

– Varmasti syksyn aikana tulevat ratkaisut, hän sanoo STT:lle.

Niemen mukaan lopullinen aikataulu on ministerin käsissä.

Maaliskuussa Suomessa oli noin 300 sutta

Susi on EU:n luontodirektiivin mukaan Suomessa poronhoitoalueen ulkopuolella tiukasti suojeltu laji. Suojelusta voidaan poiketa vain, jos metsästykselle asetetaan selkeä tavoite ja osoitetaan, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole.

Vahinko- ja turvallisuusperusteilla poikkeuslupia voidaan edelleen myöntää.

Lukesta on arvioitu, että geneettisesti pienin elinvoimainen populaatio asettuu millä tahansa laskutavalla reiluun 500 suteen. Tuorein Luken kanta-arvio on maaliskuulta, jolloin Suomessa oli sen mukaan noin 300 sutta.

Sen jälkeen on syntynyt pentuja, joten syksyn kannan arvioidaan olevan suurempi. Kannan arvioidaan kasvavan myös tulevaisuudessa, mikäli vuosittainen kuolleisuus pysyy ennallaan.