Kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot ovat pidentyneet viime vuoteen verrattuna, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn tilastojen perusteella.
Elokuun lopussa kiireettömään sairaanhoitoon sairaanhoitopiireihin sairaaloihin odotti pääsyä yli 150 000 ihmistä. Määrä oli yli 12 000 potilasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Jonottaneista lähes 14 prosenttia on odottanut hoitoon pääsyä yli puolen vuoden ajan. Määrä on kasvanut viime vuoden tilanteeseen verrattuna noin seitsemän prosenttiyksikköä.
Odotusajat vaihtelevat THL:n mukaan sairaanhoitopiireittäin. Pisimmät odotusajat ovat Pohjois-Savossa, jossa mediaaniodotusaika on 96 vuorokautta. Pohjois-Savossa oli elokuun lopussa myös eniten yli puoli vuotta kiireetöntä hoitoa jonottavia, lähes neljännes kaikista kiireettömään hoitoon jonottaneista.
Lyhyimmät odotusajat olivat THL:n tilastoissa Etelä-Karjalassa, jossa odotuksen mediaaniaika oli 22 vuorokautta, ja vain alle puoli prosenttia joutui odottamaan yli puolen vuoden ajan.
Pitkiä odotusaikoja on esimerkiksi erikoisalojen leikkauksiin ja silmätautien hoitoon
Vaikka jonotusajat ovat pidentyneet, oli lähetteitä erikoissairaanhoitoon elokuun lopussa noin 3,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lähetteiden määrä on myös matalampi kuin ennen koronaepidemiaa.
– Vaikka lähetteiden määrä on laskenut, on kiireetöntä erikoissairaanhoitoa odottavien määrä kasvanut. Tämä kertoo siitä, että hoitovelan purku on hidasta, THL:n kehittämispäällikkö Pia Tuominen sanoo tiedotteessa.
Odotusajat ovat Tuomisen mukaan pitkät esimerkiksi leikkauksia tekevillä erikoisaloilla sekä silmä-, korva- ja nenätaudeilla. Myös kurkkutauteja on vielä paljon hoitamatta.
– Kiireetöntä erikoissairaanhoitoa odottavien potilaiden kokonaismäärä on lisääntynyt tasaisesti koronaepidemian aikana, mutta yli puoli vuotta odottavien määrä on kasvanut nopeammin, Tuominen sanoo.