Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-uutisointia koskevassa oikeudenkäynnissä kuullaan huomenna syytteen saaneita toimittajia. Syyttäjä vaatii HS:n 16. joulukuuta 2017 julkaisemasta artikkelista ja sen jälkeen julkaistavaksi aiotusta juttusarjasta rangaistusta kolmelle lehden toimittajalle.
Syyttäjän mukaan artikkelit sisälsivät Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi salassa pidettäväksi määrättyä tietoa. Kaikki syytetyt kiistävät syytteet turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sen yrityksestä.
Syyttäjä katsoo syytettyjen – kahden kirjoittajan ja yhden esimiehen – olevan yhdessä vastuussa artikkelista. Puolustuksen tähän mennessä esille tuomien asioiden, esitutkintamateriaalin julkisen osion ja STT:n muualta saamien tietojen perusteella heidän roolinsa kuitenkin eroavat toisistaan.
Materiaali muistitikulla Brysselistä
Toimittaja Tuomo Pietiläinen työskenteli juttuprojektin aikaan talouden ja politiikan osastolla. Tähän mennessä selvinneen ja oikeudenkäynnissä käsitellyn perusteella hän on ollut isommassa roolissa artikkelin tekemisessä kuin toinen kirjoittajaksi merkitty toimittaja Laura Halminen.
STT:n tietojen mukaan salaisten sotilastiedustelutietojen epäillään vuotaneen HS:lle jo vuonna 2014 Brysselissä. Pietiläinen haastatteli tuolloin EU:n sotilasesikunnan sotilastiedustelun silloista päällikköä Georgij Alafuzoffia ja sai syystä tai toisesta samalla muistitikun.
Tietovuotoa koskeva esitutkinta on kesken keskusrikospoliisissa (KRP), eikä oikeudenkäynnissä ole otettu kantaa siihen liittyviin seikkoihin. Alafuzoff on julkisuudessa kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.
Poliisin mukaan Pietiläinen teki vuoden 2014 lopun jälkeen Puolustusvoimille sellaisia tietopyyntöjä, joiden tekeminen ei olisi ollut mahdollista, ellei hänellä olisi ollut "kyseinen asiakirja" jo hallussa. Materiaalia on salattu, joten siitä ei käy ilmi, mitä asiakirjaa poliisi tarkoittaa. Kuulustelussa poliisi kysyi asiasta Pietiläiseltä, joka vetosi oikeuteensa olla myötävaikuttamatta itseään koskevan rikosepäilyn selvittämiseen.
Esitutkintamateriaalin mukaan Pietiläinen on marraskuussa 2017 lähettänyt muutamille kollegoilleen sähköpostin, jossa hän kirjoittaa HS:n saaneen "sisäistä salaiseksi ja erittäin salaiseksi leimattua materiaalia".
Oikeudessa Pietiläinen kuitenkin kiistää syyttäjän väitteen siitä, että julkaistu juttu olisi sisältänyt Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi salassa pidettävää tietoa. Puolustuksen oikeudessa esittämän mukaan jutun tiedot ovat olleet saatavilla esimerkiksi julkisista lähteistä, joita puolustus on listannut parisataa kappaletta. Lisäksi puolustus sanoo jutun tietojen olleen jo julkaisuhetkellä vanhentuneita, jolloin ne eivät puolustuksen mukaan voi olla salassa pidettäviä.
Pietiläinen kertoo erikoistuneensa toimittajana kansalliseen turvallisuuteen yli 20 vuoden ajan. Siviili- ja sotilastiedustelulakien uudistusta hän sanoo seuranneensa siitä lähtien, kun asia ensimmäisen kerran nousi esille joulukuussa 2012. Hän puolustaa HS:n juttua muun muassa sillä, että sotilastiedustelua ei jutun aikaan valvonut kukaan ja kansalaisilla oli Viestikoekeskuksesta hyvin vähän tietoa.
Pietiläisellä on asiassa oma puolustusasianajaja, kun taas kahdella muulla syytetyllä ja Sanoma Media Finlandilla on yhteinen. Poliisin esitutkintamateriaalista selviää, että tutkinnanjohtaja on maaliskuussa 2018 päättänyt, että muita edustava asianajaja ei voi edustaa Pietiläistä.
172 merkkiä yli 23 000:sta
Jutun toiseksi kirjoittajaksi merkitty Laura Halminen työskenteli tapahtuma-aikaan HS:n uutisdeskissä verkkotoimituksessa. Hänen työhönsä kuului lisäksi editoida seuraavan päivän painettuun lehteen meneviä juttuja. Hän kertoo erikoistuneensa toimittajana kyberturvallisuus- ja tietoturva-aiheisiin.
Halminen on sanonut kuulusteluissaan, että Pietiläisen osalta juttuprojekti alkoi jo aiemmin vuonna 2017 ja että hän itse tuli siihen mukaan marraskuussa 2017 Pietiläisen aloitteesta. Hän sanoi olleensa hankkeessa mukana vastentahtoisesti ja ikään kuin Pietiläisen assistenttina. Puolustuksen mukaan Halmisen esimies määräsi hänet Pietiläisen avuksi.
Halmisen puolustuksen mukaan Pietiläinen loi artikkelin järjestelmään marraskuun lopussa 2017, minkä jälkeen Halminen muokkasi juttua kahdesti. Näillä kerroilla Halminen kirjoitti yli 23 000 merkkiä pitkään juttuun kaikkiaan 160 merkkiä eli tekstiviestin verran ja poisti siitä 12 merkkiä. Lisäksi hän tarkasteli juttutiedostoa kahdesti tekemättä siihen muutoksia.
Kuulusteluissa Halminen sanoi, että hänen käsialaansa printtijutussa on ingressi eli kakkosotsikko. Lisäksi hän sanoo muotoilleensa grafiikkaa. Varsinaista sisältöä hän ei omien sanojensa mukaan artikkeliin tehnyt.
Puolustuksen mukaan Halminen tiesi, että Pietiläisen hallussa oli salassa pidettävää aineistoa. Hän kuitenkin kiistää tienneensä ennakolta, miten sitä mahdollisesti hyödynnetään artikkelissa. Kuulusteluissa Halminen sanoi saaneensa Pietiläiseltä sotilastiedustelun asiakirjoja tulosteina.
Toukokuussa 2017, puoli vuotta ennen jutun julkaisua, Halminen oli yhteydessä Puolustusvoimien upseeriin. Upseerin mukaan Halminen kertoi Pietiläisen hallussa olleista asiakirjoista ja sanoi olevansa huolissaan Puolustusvoimissa olleesta ilmeisestä tietovuodosta. Puolustuksen mukaan yhteydenotossa on ollut kyse siitä, että Halminen on halunnut toimia oikein.
Toimittajien ja johdon välissä
Politiikan ja talouden osaston ja myös Pietiläisen esimiehenä työskennelleen Kalle Silfverbergin asema on puolustuksen mukaan ollut toimituksen ja johdon välissä. Puolustuksen mukaan Silfverberg ei osallistunut kokouksiin, joissa juttujen julkaisupäätöksiä tehtiin, eikä päättänyt Viestikoekeskus-artikkelistakaan.
Silfverbergin tehtäviin kuului huolehtia muun muassa työajan kohdentamisesta osastolla. Hän on puolustuksen mukaan esimerkiksi hyväksynyt sen, että Pietiläinen käyttää työaikaansa juttuprojektiin.
Silfverberg siis myöntää olleensa tietoinen julkaistusta jutusta ja sen jatkoksi kaavaillusta juttusarjasta. Lisäksi hän myöntää tienneensä, että Pietiläisen hallussa oli salassa pidettävää aineistoa. Halmisen kuulustelussa kertoman mukaan Silfverberg on tiennyt myös hänen huolistaan artikkelin suhteen.
Johto kokousti ja teki päätöksen
Jutun julkaisupäätöksen on puolustuksen mukaan tehnyt lehden toimituksen johto eli Silfverbergin yläpuolella oleva henkilö tai henkilöt. Juttu siirrettiin puolustuksen mukaan johdolle tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi 14. päivänä joulukuuta 2017, ja sen julkaisemisesta päätettiin 15. joulukuuta.
Helsingin Sanomien toimituksen johdon muodostavat puolustuksen mukaan toimituspäälliköt ja päätoimittajat. Tämän tarkemmin päätöksentekoa ei ole avattu julkisuuteen.
Toimituspäällikkö Esa Mäkistä ja vastaavaa päätoimittajaa Kaius Niemeä epäiltiin rikoksesta esitutkinnassa. Syyttäjä ei nostanut syytettä heitä vastaan, sillä heidän tietoisuudestaan ei saatu näyttöä.
Puolustuksen todistaja Erja Yläjärvi on myöhemmin sanonut kuulustelussaan, että Niemi tuli tietoiseksi artikkelista viimeistään 14. päivän kokouksessa.
Keskusrikospoliisin esitutkintamateriaali herättää kysymyksiä siitä, missä määrin toimituksen johdon ja Niemen roolia on yritetty tutkia. Puolustus nosti pääkäsittelyn ensimmäisenä päivänä esille, ettei 14. ja 15. joulukuuta pidettyjen kokousten tapahtumia ole selvitetty lainkaan. Julkisesta esitutkintamateriaalista selviää, että poliisi kuulusteli kolme vuotta kestäneessä esitutkinnassa todistajan asemassa vain kolmea HS:n toimittajaa.
Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.