Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-uutisointia koskevassa oikeudenkäynnissä kuullaan tänään syytteessä olevia lehden toimittajia. Kuulemiset järjestetään oletettavasti ainakin pääosin julkisesti.
Syyttäjä vaatii kolmelle lehden toimittajalle ehdollisia vankeusrangaistuksia turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sen yrityksestä. Syytteet koskevat 16. joulukuuta 2017 julkaistua artikkelia ja sen jälkeen julkaistavaksi aiottua artikkelisarjaa, jotka käsittelivät Puolustusvoimien Viestikoekeskusta ja sotilastiedustelua laajemmin. Syyttäjän mukaan jutut sisälsivät Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi salassa pidettäväksi määrättyä tietoa.
Syyttäjä katsoo, että vaikka joissain tapauksissa salassa pidettävän tiedon julkistaminen voi olla yleisen edun mukaista, tässä tapauksessa siitä ei ollut kyse.
– Mikään tärkeä syy ei ole oikeuttanut tällaisten tietojen paljastamiseen. Mitään epäkohtaa ei ole paljastettu, syyttäjä Anja-Riitta Rinkinen sanoi asiaesittelyssään.
Syytetyt kiistävät syytteen. He vetoavat siihen, että he eivät ole työskennelleet sellaisissa asemissa, joissa olisi voinut päättää minkään artikkelin julkaisusta. Puolustuksen mukaan päätöksen artikkelin julkaisemisesta on tehnyt toimituksen johto, eivät syytetyt.
Lisäksi syytetyt vetoavat siihen, etteivät jutun tiedot ole olleet syyttäjän tarkoittamalla tavalla salassa pidettäviä. Tiedot ovat vastaajien mukaan esimerkiksi saatavilla julkisista lähteistä. Jos tiedot tämän lisäksi löytyvät Puolustusvoimien salassa pidettävistä asiakirjoista, salassapitomerkinnät ovat puolustuksen mukaan virheellisiä.
Puolustus vetoaa myös siihen, ettei syyttäjä ole yksilöinyt niitä tietoja tai asiakirjoja, joita hän väittää vastaajien paljastaneen ja yrittäneen paljastaa.
Puolustus puolustaa julkaistua artikkelia. Asianajaja Kai Kotiranta sanoi pääkäsittelyn ensimmäisenä päivänä toissa viikolla, että HS on uutisoinnissa toteuttanut perustehtäväänsä. Artikkeli on julkaistu tiedustelulakiuudistuksen ollessa Suomessa käynnissä. Puolustusvoimat oli lain myötä saamassa lisää valtuuksia.
Muistitikku Brysselistä
Syyttäjä katsoo syytettyjen – kahden kirjoittajan ja yhden esimiehen – olevan yhdessä vastuussa artikkelista. Heidän roolinsa kuitenkin eroavat käytännössä toisistaan sen perusteella, mitä puolustus on aiemmin esittänyt oikeudessa, mitä esitutkintamateriaalista selviää ja mitä STT on saanut muualta tietää.
STT:n tietojen mukaan salaisten sotilastiedustelutietojen epäillään vuotaneen HS:lle jo vuonna 2014 Brysselissä. Yksi syytetyistä, Tuomo Pietiläinen, haastatteli tuolloin EU:n sotilasesikunnan sotilastiedustelun silloista päällikköä Georgij Alafuzoffia ja sai syystä tai toisesta samalla muistitikun.
Tietovuotoa koskeva esitutkinta on kesken keskusrikospoliisissa (KRP), eikä oikeudenkäynnissä ole otettu kantaa siihen liittyviin seikkoihin. Alafuzoff on julkisuudessa kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.
Poliisin mukaan Pietiläinen teki vuoden 2014 lopun jälkeen Puolustusvoimille sellaisia tietopyyntöjä, joiden tekeminen ei olisi ollut mahdollista, ellei hänellä olisi ollut "kyseinen asiakirja" jo hallussa.
Pietiläisellä on asiassa oma puolustusasianajaja, kun kahdella muulla syytetyllä ja Sanoma Media Finlandilla on yhteinen. Poliisin esitutkintamateriaalista selviää, että tutkinnanjohtaja on maaliskuussa 2018 päättänyt, että muita edustava asianajaja ei voi edustaa Pietiläistä.
172 merkkiä yli 23 000:sta
Jutun toiseksi kirjoittajaksi merkitty Laura Halminen on sanonut kuulusteluissaan, että Pietiläisen osalta juttuprojekti alkoi jo aiemmin vuonna 2017 ja että hän itse tuli siihen mukaan marraskuussa 2017 Pietiläisen aloitteesta. Hän sanoi olleensa hankkeessa mukana vastentahtoisesti ja ikään kuin Pietiläisen assistenttina. Puolustuksen mukaan Halmisen esimies määräsi hänet Pietiläisen avuksi.
Halmisen puolustuksen mukaan Pietiläinen loi artikkelin järjestelmään marraskuun lopussa 2017, minkä jälkeen Halminen muokkasi juttua kahdesti. Näillä kerroilla Halminen kirjoitti yli 23 000 merkkiä pitkään juttuun kaikkiaan 160 merkkiä eli tekstiviestin verran sekä poisti siitä 12 merkkiä. Lisäksi hän tarkasteli juttutiedostoa kahdesti tekemättä siihen muutoksia.
Puolustuksen mukaan Halminen tiesi, että Pietiläisen hallussa oli salassa pidettävää aineistoa. Hän kuitenkin kiistää tienneensä ennakolta, miten sitä mahdollisesti hyödynnetään artikkelissa. Kuulusteluissa Halminen sanoi saaneensa Pietiläiseltä sotilastiedustelun asiakirjoja tulosteina.
Politiikan ja talouden osaston ja myös Pietiläisen esimiehenä työskennelleen Kalle Silfverbergin asema on puolustuksen mukaan ollut toimituksen ja johdon välissä. Puolustuksen mukaan Silfverberg ei osallistunut kokouksiin, joissa juttujen julkaisupäätöksiä tehtiin eikä päättänyt kyseisestäkään artikkelista.
Silfverbergin tehtäviin kuului huolehtia muun muassa työajan kohdentamisesta osastolla. Hän on puolustuksen mukaan esimerkiksi hyväksynyt sen, että Pietiläinen käyttää työaikaansa juttuprojektiin.
Johto kokousti ja teki päätöksen
Jutun julkaisupäätöksen on puolustuksen mukaan tehnyt lehden toimituksen johto eli Silfverbergin yläpuolella oleva henkilö tai henkilöt. Juttu siirrettiin puolustuksen mukaan johdolle tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi 14. päivänä joulukuuta 2017, ja sen julkaisemisesta päätettiin 15. joulukuuta.
Helsingin Sanomien toimituksen johdon muodostavat puolustuksen mukaan toimituspäälliköt ja päätoimittajat. Tämän tarkemmin päätöksentekoa ei ole avattu julkisuuteen.
Toimituspäällikkö Esa Mäkistä ja vastaavaa päätoimittajaa Kaius Niemeä epäiltiin rikoksesta esitutkinnassa. Syyttäjä ei nostanut syytteitä heitä vastaan, sillä heidän tietoisuudestaan ei saatu näyttöä.
Puolustuksen todistaja Erja Yläjärvi on myöhemmin sanonut kuulustelussaan, että Niemi tuli tietoiseksi artikkelista viimeistään 14. päivän kokouksessa.
Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.