Venäjän päätös vetäytyä viljanviennin Mustallamerellä mahdollistavasta viljanvientisopimuksesta on maalle muun muassa keino painostaa länttä. Näin arvioi sähköpostitse STT:lle Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.
Lassilan mukaan tällaisten välillisten keinojen käyttö Ukrainan tukemisen vaikeuttamiseksi on helppo keino eskaloida tilannetta, jolla sodan oikeutusta voi helpommin myydä myös kotiyleisölle. Venäjä väitti, että syynä viljankuljetuksien päättämiseen ovat Ukrainan Krimille tekemät iskut.
– Maailma on ajautumassa kriisiin lännen edesvastuuttoman toiminnan vuoksi, me emme estä viljakuljetuksia, mutta Ukrainan aggressiivisen toiminnan vuoksi meillä ei ole vaihtoehtoja, Lassila summaa Kremlin viestiä.
– Kansainvälisesti Venäjän presidentti Vladimir Putin taas tavoittelee tällä sitä samaa kuin aiemmin, eli lännen painostamista Ukrainan auttamisen lopettamiseksi kriisiyttämällä globaalia ruokahuoltoa. Tätä kautta yritetään löytää ymmärtäjiä myös lännen ulkopuolelta – erityisesti viljakuljetuksista riippuvaisissa maissa – Venäjän toimien hyväksymiselle ja vaatimuksille sodan lopettamisesta Kremlin ehtojen suuntaisesti.
Lassilan mukaan tavoite on sama kuin energia-aseen käytössä lännen suuntaan, eli Venäjän toiveena on, että kallistuva energia saisi kansalaiset vihaisiksi ja vaatimaan sodan välitöntä lopettamista.
– Ainakin näin Kreml toivoo saavansa vipuvartta heikentyneelle asemalleen.
Sopimuksen katkeaminen voi aiheuttaa ruokapulaa köyhimmissä maissa
Sopimus viljakuljetuksien turvaamisesta neuvoteltiin kesällä Turkin johtamissa neuvotteluissa Ukrainan ja Venäjän välille. Viikonloppuna Venäjä ilmoitti vetäytyvänsä sopimuksesta ja väitti syynä olevan Ukrainan Krimille tekemät iskut.
Vehnän hinta oli maanantaina nousussa Venäjän viikonlopun ilmoituksen jälkeen. Vehnän joulukuun futuuri nousi Euronext-viljapörssissä 351 euroon tonnilta eli neljä prosenttia pörssin auettua maanantaina.
Luonnonvarakeskus Luken tutkimusprofessori Jyrki Niemi sanoo STT:lle, että kesällä neuvoteltu sopimus viljankuljetuksien turvaamiseksi vaikutti merkittävästi viljan markkinahinnan alenemiseen.
– YK:n arvion mukaan jopa 8-9 miljoonaa tonnia on saatu vietyä ulos tämän sopimuksen ansiosta, eli vaikutus on ollut merkittävä. Se on varmasti vaikuttanut siihen, että maailmalla viljan hinnat ovat tulleet alaspäin, hän sanoo.
YK:n tilastojen mukaan viljan hinnat tulivat sopimuksen myötä alas kevään huippulukemista jopa 15 prosenttia, Niemi sanoo. Hintaan on vaikuttanut myös se, että tänä vuonna maailmalla on saatu suhteellisen normaali viljasato.
Viljankuljetuksien jatkuminen rauhoittaisi maailmanmarkkinoita merkittävästi ja pitäisi viljan hinnat alhaisina, Niemi sanoo.
Jos kuljetukset keskeytyvät jälleen, kärsijöinä ovat maailman köyhimmät valtiot. Esimerkiksi vuosien sisällissodasta kärsivälle Jemenille ja itäisen Afrikan maille Ukrainan vilja on ollut elintärkeää.
– Arviona on, että Ukrainalla oli ennen Venäjän hyökkäyssodan alkua varastossa jopa 20 miljoonaa tonnia viljaa, joka oli tarkoitus viedä ulos. Sen lisäksi, että itse kuljetukset ovat vaarantuneet Mustanmeren taisteluiden vuoksi, Ukrainan viljavarastot ovat kärsineet sodan aikana vaurioita, Niemi sanoo.
– Lisäksi on todettu, että Venäjä on varastanut viljaa ja saattanut myydä sitä maailmanmarkkinoille omanaan.
Turkki toivoo kuljetuksien jatkumista
Venäjän ilmoituksesta huolimatta Ukrainasta on tänään lähtenyt 12 viljalastissa olevaa laivaa, kertoi Ukrainan infrastruktuuriministeri Oleksandr Kubrakov Twitterissä.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ilmoitti maanantaina, että Venäjän ilmoituksesta huolimatta Turkki jatkaa pyrkimyksiä viljankuljetuksien jatkamiseksi. Venäjä taas ilmoitti maanantaina, että viljanvientisopimuksen jatkaminen ilman Venäjää "on vaarallista".
---
Lähteenä myös uutistoimisto AFP.