Sairastettu koronatauti yhdessä koronarokotteiden kanssa tuottaa voimakkaimman ja pitkäkestoisimman suojan vakavaa koronatautia vastaan. Asia käy ilmi tuoreesta meta-analyysista, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Analyysin mukaan rokotteiden ja taudin yhdessä muodostaman immuniteetin tuoma suoja vakavaa tautia vastaan säilyy ainakin vuoden ajan yli 95 prosentissa. THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoi 26:een eri tutkimukseen perustuvan kansainvälisen meta-analyysin sisällöstä THL:n koronainfossa tänään.
Nohynekin mukaan suojateho omikronin aiheuttamaa vakavaa tautia vastaan ei todennäköisesti laske vuodenkaan jälkeen merkittävästi.
Lievää tautia vastaan rokotteiden ja sairastamisen antama suojateho sen sijaan on kohtuullinen ja laskee paljon nopeammin.
Myös pelkät rokotteet suojaavat THL:n mukaan vakavalta taudilta hyvin.
Nohynekin mukaan terveet työikäiset suomalaiset eivät toistaiseksi tarvitse neljättä koronarokoteannosta. Hän on jo aiemmin kommentoinut STT:lle, ettei lisäannoksista olisi olennaista hyötyä.
Jos ilmaantuisi täysin uusi variantti, joka väistäisi täysin sekä vasta-ainesuojaa että solusitoista suojaa, asiaa mietittäisiin uudelleen, Nohynek sanoi. Tähän mennessä suoja vakavaa tautia vastaan on kuitenkin pysynyt hyvänä variantista riippumatta.
– Missä sitten olemme vuoden kuluttua, se on arvailujen varassa, miten tämä virus kehittyy ja tarvitaanko sitten uusia rokoteannoksia, Nohynek totesi.
Erimielisyyttä ministerin kanssa
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru on ollut rokotusasioissa eri linjoilla. Hän on Iltalehden ja Ylen haastatteluissa kannattanut neljänsien rokoteannosten tarjoamista hoitajille sekä ylipäätään terveille työikäisille.
Lapin sairaanhoitopiiri antoi viime viikolla sosiaali- ja terveyshuollon henkilöstölle suosituksen neljänsistä koronarokotuksista. Sairaanhoitopiiri kertoi neuvotelleensa asiasta sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kanssa. Muualla Suomessa vastaavia suosituksia ei ole annettu.
Mitä kansalaisen pitäisi ajatella siitä, että STM ja THL ovat rokotusasiassa niin erimielisiä?
– Tämän keskustelun taustalla on usein piillyt ajatus siitä, että suoja ei olisi riittävän vahva vakavaa tautia vastaan. Toivon että nämä aineistot, jotka tänään on esitetty, myös ehkä vahvistavat tietämystä siitä, minkälainen rokotteiden antama suoja meillä on, muotoili THL:n terveysturvaajat-osaston johtaja Otto Helve koronainfossa.
Helve sanoi myös, että suosituksia arvioidaan koko ajan ja tarvittaessa muutetaan.
– Tällä hetkellä meillä ei ole sellaista tietoa, joka edellyttäisi sitä, että me muuttaisimme suositusta. Väestö on hyvässä suojassa vakavaa tautia vastaan näitä rokotussuosituksia noudattamalla, Helve sanoi.
Sairaalahoitojaksot lyhentyneet
Koronatapausten määrä on Suomessa tällä hetkellä korkea, mutta riski vakavalle taudille paljon aiempaa matalampi, kertoi ylilääkäri Tuija Leino. Tartuntojen määrästä kertovat muun muassa jätevesissä havaitut koronavirusjäämät.
Sairaanhoidossa on kuormitusta, mutta merkittävällä osalla potilaista hoidon syy ei ole vakava koronatauti. Koronan vuoksi perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa on hoidossa noin 200 ihmistä kummassakin. Tehohoidossa koronapotilaita on vain vähän.
Koronaan liittyvän sairaalahoidon kesto on lyhentynyt, ja hoito painottuu iäkkäisiin. Sairaalahoitoon joutuvista tällä hetkellä noin 63 prosenttia on 70 vuotta täyttäneitä, Leino kertoi.
Sairaalahoitoa pidentää Leinon mukaan jonkin verran se taudista riippumaton syy, että ihmiset joutuvat jonottamaan jatkohoitopaikkaa.
Omikron BA.5 on ollut keskikesästä lähtien vallalla oleva virusmuunnos.
– Jos heinäkuun puolessavälissä on sairastunut, on hyvin todennäköisesti saanut omikron BA.5:n, Leino totesi.
Otto Helve sanoi, ettei tartunta- tai potilasmäärillä ole enää samanlaista merkitystä kansalaisen kannalta kuin aiemmin.
– Oleellista on se, että tulee olla tietoinen tästä taudista.
Koronaviruskuolemia tänä vuonna paljon aiempaa enemmän
Koronavirukseen liittyviä kuolemia on ollut tämän vuoden aikana huomattavasti enemmän kuin aiemmin, kertoi THL:n johtava asiantuntija Sirkka Goebeler. Tämä pitää paikkansa siitä huolimatta, että tilastoista on poistettu ne tapaukset, joissa korona ei ole ollut kuolintodistuksessa kuolinsyynä tai myötävaikuttavana tekijänä.
THL:n arvio koronakuolemien lukumäärästä perustuu tartuntatautirekisterin ja väestötietojärjestelmän tietoihin. Koronakuolemiksi lasketaan tässä vaiheessa kaikki tapaukset, joissa ihminen on kuollut 30 päivän sisällä positiivisesta koronatestistä.
Ennen kuin kuolemat kirjataan Tilastokeskuksen tilastoihin, THL tarkastaa kuolintodistukset. Tässä vaiheessa selviää, onko koronavirus aiheuttanut kuoleman tai myötävaikuttanut siihen vai onko kuolinsyy jokin muu.
Suurin osa koronaan kuolleista on iäkkäitä rokotettuja. Rokottamattomuus on kuitenkin edelleen koronaviruskuolemien riskitekijä, ja kuolleista suurempi osa on rokottamattomia kuin samanikäisestä väestöstä, Goebeler huomautti.
Maailmanlaajuisesti Maailman terveysjärjestö WHO:n näkemys on, että noin 40 prosenttia pandemiaan liittyvistä kuolemista jää raportoimatta.
– Ne eivät kaikki välttämättä aiheudu suoraan koronavirusinfektiosta, vaan siellä voi olla esimerkiksi yhteiskunnallisten muiden vaikutusten aiheuttamia kuolemia, Goebeler sanoi.