Helsingin sairaalan johtajalääkärin mukaan vanhuksen viimeiset voimat voisi viedä yhtälailla influenssa-, noro- tai rinovirus.
Koronaepidemiat kuormittavat vanhustenosastoja edelleen. Osa tartunnan saaneista kuolee, kertoo Yle. Ylen mukaan koronaan liittyviä epidemioita on ollut viime aikoina esimerkiksi Helsingin ja Vantaan sairaaloiden vuodeosastoilla. Koronatartuntoja on tapahtunut myös eri huoneissa asuvien potilaiden välillä.
HUSin diagnostiikkajohtaja, terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen sanoo Ylelle, että muut maat ovat oppineet torjumaan koronaa, mutta Suomi ei. Lehtosen mukaan ruuhkaisissa päivystyksissä ja täysillä osastoilla on vaikeaa varmistaa infektioturvallisuutta ja sitä kautta potilasturvallisuus vaarantuu.
Helsingin sairaalassa osastoepidemia oli perjantaina käynnissä kuudella sairaalan 25 osastosta, Yle kertoo.
– Omikron-aallon alkamisen eli viime joulukuun jälkeen ei valitettavasti juuri ole ollut sellaista aikaa, että jollain sairaalan osastolla ei olisi ollut tartuntoja potilaasta toiseen, kertoo Helsingin sairaalan johtajalääkäri Laura Pikkarainen Ylelle.
Helsingin ja Vantaan sairaaloissa henkilökunta pitää hengityssuojaimia, potilaiden oireita tarkkaillaan, koronatestejä tehdään herkästi ja tartunnan saaneet eristetään. Vierailukieltoihin tai potilaiden liikkumisen rajoittamiseen ei johtajalääkärien mukaan ole syytä palata, koska vanhusten eristämisen inhimillinen hinta on suuri.
– Omikronin tartuttavuus on sitä luokkaa, että jostain se pääsisi livahtamaan, vaikka he olisivat lukkojen takana ilman vieraita, Pikkarainen sanoo Ylelle.
Hänen mukaansa vanhuksen voimat voi viedä koronan ohella myös esimerkiksi adeno-, noro-, rino- tai influenssavirus, mutta niitä ei vain yleensä diagnosoida.
THL:n mukaan koronaan liitettävistä kuolemista karkeasti arvioiden noin 40 prosenttia tapahtuu kaupunginsairaaloiden vuodeosastoilla, 30 prosenttia hoivakodeissa, 25 prosenttia erikoissairaanhoidossa ja loput muualla, esimerkiksi kotona, Yle kertoo.