Pääministeri Sanna Marin (sd.) arvioi, ettei Eurooppa kumppaneineen ole vielä tehnyt tarpeeksi Venäjän hyökkäyssodan lopettamiseksi Ukrainassa.
– Olemme tehneet paljon, mutta onko se riittävästi? En ole sitä mieltä, Marin sanoi tänään Reykjavikissa.
Marin mainitsi EU:n Venäjälle jo langettamat pakotteet ja Ukrainalle annetut tarvike- ja raha-avustukset. Hänen mukaansa Eurooppa on kuitenkin valmis määräämään Venäjälle vielä raskaampia pakotteita. Marin myös muistutti, että Suomi on suhtautunut myönteisesti EU-komission ehdottamiin pakotteisiin mukaan lukien energiapakotteet, jotka ovat vaikeita monille Euroopan maille.
Marin kehui Yhdysvaltojen panosta Ukrainan auttamisessa, mikä hänen mukaansa osoittaa Euroopan heikkouden.
– Emme olisi kyenneet hoitamaan tilannetta ilman Yhdysvaltoja. Tulevaisuudessa meidän täytyy varmistaa, että olemme vahvempia.
Marin korosti, että Ukrainan kysymys on tämän hetken tärkein asia. Hän arvioi, että jos Venäjä voittaisi sodan Ukrainassa, seuraisi siitä lisää sotia Venäjän suunnatessa seuraavaksi Moldovaan.
– Meidän täytyy varmistaa, että Ukraina voittaa sodan ilman apua. Meidän täytyy olla hyvin tiukkoja tässä. Sillä jos emme nyt puolusta arvojamme ja sanoisimme, että tehkää jonkinlainen rauha, ottakoon (Venäjä) jonkin osan Ukrainasta, niin löytäisimme vain samanlaisen sotatilanteen edestämme tulevaisuudessa, Marin sanoi.
Marin aloitti tänään kaksipäiväisen vierailunsa Islannissa. Hän osallistui Islannin pääministeri Katrin Jakobsdottirin kanssa Islannin kansallismuseossa järjestettyyn keskustelutilaisuuteen.
Riippuvuutta vähennettävä
Marin arvioi, että tulevaisuudessa Euroopassa on kehitettävää paitsi puolustuksen saralla myös esimerkiksi energia- ja teknologiakysymyksissä. Marin ennakoi, että seuraavat suuret kriisit liittyvät teknologioihin ja osaamiseen, minkä takia on syytä varmistaa investoinnit tietoon ja uusiin teknologioihin.
– Erityisesti emme voi olla riippuvaisia Kiinasta tai jostain muusta autoritaarisesta hallinnosta, Marin totesi.
Marin korosti omavaraisuuden lisäämistä myös ainakin ruuan, puhtaan veden sekä lääkkeiden ja lääkintätarvikkeiden kohdalla. Hänen mielestään yhteistyötä voitaisiin kuitenkin tiivistää demokraattisten maiden kesken.
Islannin pääministeri Katrin Jakobsdottir arvioi hyökkäyksen tuoneen Islannissakin esiin sen, ettei maan tule olla riippuvainen muista energian suhteen.
– Uskon, että uuden teknologian kohdalla Islannilla ja Suomella mahdollisuus syventää kahdenvälisiä suhteita.
Pääministerit totesivat, että yhteistä maille, kuten muillekin Pohjoismaille, on muun muassa hyvinvointivaltioajattelu ja se, että ne ovat avoimia, keskustelevia demokratioita. Jakobsdottirin mukaan suomalaiset ja islantilaiset kokevat lisäksi joskus, että heille on yhteistä myös musta huumori, kyynisyys ja sarkasmi, mitä muut pohjoismaalaiset eivät aina jaa.