Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreiden lukujen mukaan syntyvyys nousi Suomessa viime vuonna yli kuudella prosentilla. Syntyneiden lasten määrä siis jatkoi ensimmäisestä koronavuodesta 2020 alkanutta kasvuaan. Yhteensä Suomessa syntyi viime vuonna lähes 50 000 lasta.
Kuluvana vuonna syntyvyyteen on kuitenkin tulossa pudotus, selviää Tilastokeskuksen ennakkotiedoista. Niiden mukaan tämän vuoden tammi–lokakuussa Suomessa syntyi yli yhdeksän prosenttia vähemmän lapsia kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla.
Tämä tarkoittaa, että Suomessa on syntynyt kuluvana vuonna yli 3 500 lasta vähemmän kuin viime vuonna.
Tilastokeskuksen väestötutkija Markus Rapo kertoi viime viikolla Twitterissä, että syntyvyys saattaa tänä vuonna jopa alittaa mittaushistorian matalimman arvon.
Hänen mukaansa 12 kuukauden kokonaishedelmällisyysluku oli lokakuussa Suomessa 1,34. Luvulla tarkoitetaan laskennallista lapsimäärää, jonka naiset keskimäärin synnyttävät elämänsä aikana.
Toistaiseksi matalin hedelmällisyysluku on Suomessa ollut juuri ennen koronaa vuonna 2019, jolloin arvo oli 1,35.
Tilastokeskuksen mukaan luvun pitäisi olla keskimäärin yli kaksi lasta naista kohden, jotta synnyttävä sukupolvi korvaisi itsensä. Viime vuonna, kun syntyvyys nousi toista vuotta peräjälkeen, kokonaishedelmällisyysluku oli 1,46.
"Vauvabuumista puhuminen ollut liioiteltua"
Tutkimusprofessori Mika Gissler THL:stä pitää yhdeksän prosentin pudotusta merkittävänä, vaikka korona-aikana todennäköisesti elettiinkin poikkeusoloissa myös syntyvyyden näkökulmasta.
– Koronalla oli mielestäni ihan selvä yhteys syntyvyyteen. Ehkä ihmisillä oli aikaa tehdä lapsia. Kriisin tullessa lapsen hankinta on myös voinut olla keino nähdä tulevaisuudessa jotain positiivista, Gissler sanoo.
– Yhdeksän prosentin tiputus tänä vuonna on silti iso. Esimerkiksi maaliskuussa syntyvyys laski 16 prosenttia. Harvoin tällaisia lukuja näkee.
Syntyvyys on Suomessa perinteisesti ollut suurinta Pohjanmaalla ja pienintä yliopistokaupungeissa. Tässä ei ole tapahtunut Gisslerin mukaan muutosta.
– Toki Pohjanmaallakin hedelmällisyysluku on nyt selvästi alle uusiutumistason eli 2,1:n.
Väestötieteilijä, sosiologian professori Marika Jalovaara Turun yliopistosta toteaa, että syntyvyys on Suomessa hyvin matalalla, näyttivät desimaaliluvun sadasosat mitä hyvänsä. Hänestä koronavuosien "vauvabuumista" puhuminen on ollut liioiteltua.
– Olen verrannut tilannetta siihen, että ulkona on 30 astetta pakkasta ja putket paukkuvat, ja sitten jonain päivänä onkin 28 astetta pakkasta. Onko tämä muutos sitten raju lämpöaalto? Jalovaara sanoo.
– Minusta ei, vaan silloin on edelleen tosi kylmä. Viime vuoden vauvabuumista puhuminen kuulosti vähän tällaiselta.
Jalovaara arvioi, että syntyvyyden pudotuksessa on tuskin kyse satunnaisvaihtelusta. Muissa Pohjoismaissa on nähty samanlaista kehitystä kuin Suomessa.
– Syntyvyys nousi muissakin Pohjoismaissa viime vuonna, mutta tänä vuonna se on laskenut. Mielestäni se vahvistaa, ettei tämä ole Suomessa mitään satunnaisheittelyä, Jalovaara sanoo.
Ei yhtä selittävää tekijää
Syntyvyys laski Pohjoismaissa väestön uusiutumistason tuntumaan jo 1970-luvulla. Tämän jälkeen kokonaishedelmällisyysluku pysytteli jotakuinkin samalla tasolla monta vuosikymmentä.
Syntyvyys alkoi kuitenkin 2010-luvulla laskea Pohjoismaissa selvästi tätä alemmas. Muualla Euroopassa näin oli tapahtunut jo aiemmin.
– Etenkin itäisessä ja eteläisessä Euroopassa syntyvyys laski 1970-luvun alussa selvästi väestön uusiutumistason alapuolelle. Siellä se on myös pysynyt, Jalovaara sanoo.
– Pitkään ajateltiin, että Pohjoismaissa syntyvyys pysyy korkeammalla perheiden tukemisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon ansiosta. Pohjoismaita pidettiin mallimaina, joista muiden pitäisi ottaa esimerkkiä.
Jalovaaran mukaan sille, mistä syntyvyyden lasku nyt myös Pohjoismaissa johtuu, ei ole simppeleitä selityksiä. Varmaa on vain, että yhtä yksittäistä selittävää tekijää ei ole.
– Tiedämme, että syntyvyys on laskenut kaikissa alle 40-vuotiaiden naisten ikäryhmissä. Totta kai esimerkiksi 25-vuotiailla ja 35-vuotiailla on laskun taustalla eri tekijöitä, Jalovaara sanoo.
– Pääosin kyse on siitä, että ensimmäisiä lapsia syntyy aiempaa vähemmän. Tämä selittää kolme neljäsosaa kaikesta vuoden 2010 jälkeen tapahtuneesta syntyvyyden laskusta Suomessa.
Jalovaara ei esimerkiksi usko, että taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen olisi vaikuttanut merkittävästi syntyvyyteen. Esimerkiksi 1990-luvun lamassa nuorille aikuisille syntyi Suomessa keskimäärin kaksi lasta.
– Nyt vaikkapa työttömyyttä on nuorilla aikuisilla paljon vähemmän kuin silloin, Jalovaara toteaa.
Tutkimusprofessori Gisslerin mukaan keskeisin syy syntyvyyden laskuun on, että ihmiset yksinkertaisesti priorisoivat muita asioita. Toisaalta elämän olosuhteet eivät välttämättä ole kunnossa lastenhankintaa varten.
– Kyselytutkimusten mukaan vapaaehtoisesti lapsettomien määrä on Suomessa kasvanut. Osuus on nykyään noin 10–15 prosentin luokkaa, Gissler sanoo.
Synnyttäjien keski-ikä on noussut
THL:n mukaan synnyttäjien keski-ikä on noussut noin vuodella niin kaikkien synnyttäjien kuin ensisynnyttäjien keskuudessa. Ensisynnyttäjät ovat Suomessa nyt keskimäärin 30-vuotiaita.
– Synnyttäjien iän noususta on aika paljon kannettu huolta. Toki on niin, että jos lapsia haluaa, lastenhankkimista ei kannata lykätä kovin pitkälle. Silloin voi käydä niin, ettei lapsia syystä tai toisesta saa, Jalovaara sanoo.
– Lastensaannin myöhentymisestä ei kuitenkaan pitäisi puhua ainoastaan yhteiskunnallisena ongelmana. Se ei anna oikeaa kuvaa asiasta.
Jalovaara huomauttaa, että tutkimusten mukaan iäkkäämpien vanhempien lapset ovat keskimäärin terveempiä, koulutetumpia ja elävät pidempään kuin nuorempien vanhempien lapset.
Esimerkiksi ruotsalaiseen varusmiesaineistoon perustuvan tutkimuksen mukaan varusmiehet, jotka olivat syntyneet iäkkäämmille vanhemmille, pärjäsivät älykkyystesteissä paremmin kuin nuoremmille vanhemmille syntyneet. He olivat lisäksi pidempiä, mikä on Jalovaaran mukaan yhteydessä yleiseen terveydentilaan.
Matala syntyvyys voi aiheuttaa sosiaalisia ongelmia
Jalovaara pitää Suomen matalaa syntyvyyttä joka tapauksessa huolestuttavana. Tämä ei kuitenkaan johdu väkimäärän vähentymisestä sinänsä.
– Vaikka kuolleiden määrä on jo kuuden vuoden ajan Suomessa ylittänyt syntyneiden määrän, väestömäärä kasvaa edelleen, Jalovaara toteaa.
– Tämä johtuu maahanmuutosta. Meillä on positiivinen nettosiirtolaisuus, joka pitää yllä väestönkasvua.
Sen sijaan matala syntyvyys aiheuttaa Jalovaaran mukaan muita ongelmia, jotka liittyvät ikärakenteeseen ja sosioekonomiseen polarisaatioon.
– Vanhempien ikäryhmien osuus kasvaa väestössä. Siihen täytyy sopeutua taloudellisen kestävyyden kannalta, Jalovaara sanoo.
Yhteiskunnan lisäksi sopeutumista vaaditaan myös yksilöiltä. Jalovaaran mukaan suomalaisten toivoma lapsiluku on edelleen keskimäärin kaksi.
– Ajatus, että ihmiset eivät nykyisin vain haluaisi lapsia, ei pidä paikkaansa. Toiveet ovat selkeästi kahden lapsen pinnassa, mutta toteutuma jää selvästi alemmas.
Polarisaatioon matala syntyvyys puolestaan vaikuttaa niin, että matalammin koulutetuissa ryhmissä ihmiset jakautuvat selvemmin niihin, joilla ei joko ole yhtään lapsia tai joilla lapsia on useita. Korkeammin koulutetuilla ihmisillä lasten määrässä ei ole näin suurta hajontaa.
– Vaikka siis lapsiluvun keskiarvo olisi eri koulutustaustoilla sama, on tarina toinen, Jalovaara sanoo.
– Pääsääntöisesti perhe suojaa yksilöä riskeiltä ja tuo resursseja. Nämä suojaavat perhesuhteet puuttuvat Suomessa todennäköisemmin niiltä, joilla on jo ennestään vähemmän resursseja.