Kaivos- ja akkukemikaaliyhtiö Keliber aloittaa jo ennen joulua akkukemikaalitehtaansa valmistelutyöt Kokkolan suurteollisuusalueella. Tehdas tulee valmistamaan litiumhydroksidia, jota tarvitaan muun muassa sähköajoneuvojen akuissa.
Kokonaisuudessaan hankkeen arvo nousee lähelle 600 miljoonaa euroa. Siihen kuuluu Kokkolan litiumkemiantehtaan lisäksi rikastamo ja kaivoskohteita. Rikastamo tulee Päivänevalle Kaustisen ja Kruunupyyn kuntien rajalle.
Rakennusvaiheessa hanke työllistää enimmillään 500 henkeä. Tuotannon päästyä täyteen vauhtiin Keliber ja urakoitsijat työllistävät yhteensä noin 300 ihmistä.
– Tehtaan rakentamisen aloittaminen on merkittävä virstanpylväs Keliberin litiumhankkeessa, joka siirtyy nyt toteutusvaiheeseen. Nykyinen aikataulu mahdollistaa kemiantehtaan tuotannon ylösajon vuonna 2025, mikä on hyvä uutinen suomalaiselle akkuklusterille samoin kuin koko Kokkolan seudulle, jonne hanke tuo työtä ja elinvoimaa, kiitteli toimitusjohtaja Hannu Hautala tiedotteessa.
Omavaraisuutta Eurooppaan
Litiumtehtaaseen tulee useita rakennuksia, joiden kokonaisala nousee yli 20 000 neliömetriin. Tuotanto perustuu soodapaineliuotusprosessiin, jonka energianlähteet ovat höyry, maakaasu ja sähkö. Keliberin tuotantoprosessin hiilidioksidipäästöt jäävät yhtiön mukaan siten suhteellisen alhaisiksi verrattuna nykyisiin litiumhydroksidin tuotantoketjuihin. Tuotannon sivuvirtana muodostuvaa analsiimihiekkaa voidaan hyödyntää rakentamisessa, ensisijaisesti Kokkolan sataman laajennuksessa.
Tehtaan suunnitellun vuotuisen tuotannon määrä on 15 000 tonnia litiumhydroksidimonohydraattia. Pääraaka-aine on spodumeenirikaste, jota Keliber valmistaa omasta malmista. Tehtaan ylösajo tehdään ostetun spodumeenirikasteen turvin, koska tehdas rakennetaan ennen rikastamoa.
– Keliberin tavoitteena on olla Euroopan ensimmäinen omaan malmiin perustuvan litiumhydroksidin tuottaja, mikä on nykyisellä aikataululla edelleen mahdollista. Kyseessä on ainutlaatuinen hanke, jolla varmistetaan vihreässä siirtymässä välttämättömän litiumin saantia ja Euroopan omavaraisuutta kriittisissä raaka-aineissa, Hautala visioi.