Koronaprotestien leimahtaminen Kiinassa oli sikäli odotettua, ettei rajoituksiin perin pohjin väsyneille kansalaisille ole tarjottu minkäänlaista näkymää tilanteen muuttumisesta, sanoo Kiinaan perehtynyt Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Erityisesti turhautuminen ja väsymys ovat hänen mukaansa lisääntyneet kevään jälkeen, kun kiinalaisille on selvinnyt, että länsimaissa aletaan jo olla takaisin normaalissa elämässä.
– Pettymys on kyllä ollut aika kova, Koivu sanoo STT:lle.
Hän kertoo olleensa ekonomistina jo pitkään huolissaan siitä, millainen hintalappu tiukkojen rajoitusten jatkamisesta on Kiinalle muodostumassa.
– Eikä se ole vain bruttokansantuotelukuja ja sellaisia, vaan myös avioliittojen määrä ja syntyvyys ovat romahtaneet. Yhteiskunnalliset ongelmat tulevat pintaan, kun ihmiset eivät ole saaneet elää kolmeen vuoteen normaalia elämää, Koivu sanoo.
Hänen mukaansa protestit eivät tätä taustaa vastaan olleet yllätys. Yllättävää on sen sijaan se, kuinka laajasti ihmiset ovat lähteneet kaduille Kiinan kaltaisen järjestelmän omaavassa maassa. Silmiinpistävää on myös se, että paikallisviranomaisten sijaan nyt on arvosteltu myös Kiinan keskusjohtoa ja jopa presidentti Xi Jinpingiä.
– Voi vain arvailla, millaista tietoa Xi saa ja onko tieto kansan tyytymättömyydestä mennyt hänelle, Koivu pohtii.
Protesteja "kaikissa provinsseissa ja isoissa kaupungeissa"
Myös professori Matti Nojonen Lapin yliopistosta hämmästelee mielenosoitusten laajuutta ja yhtäaikaisuutta. Protestien organisoimisen kun pitäisi olla hyvin vaikeaa Kiinan tehokkaan valvontajärjestelmän ansiosta.
– Protesteja on ollut käytännössä kaikissa isoimmissa provinsseissa ja kaupungeissa. Pienemmistä kaupungeista me emme vielä tiedä, mutta todennäköisesti niissäkin, Nojonen sanoo.
Lisäksi hän kertoo myös nähneensä kiinalaislähteissä tietoja yli 50 yliopistossa järjestetyistä mielenosoituksista.
Nojosen mukaan hivenen yllättävää on myös se, että ainakin suurimmassa osassa isoja kaupunkeja turvallisuuskoneisto ei ole hyökännyt suurimittaisesti protestoijien kimppuun.
– Ei ole tietoa siitä, minkä käskyn he ovat saaneet – vai ovatko saaneet mitään, Nojonen pohtii.
Hänen mukaansa Kiinan johdolla ei ole kuitenkaan mahdollisuutta perääntyä tilanteessa, jossa valta on keskitetty yhdelle henkilölle (Xi Jinpingille), jota pidetään erehtymättömänä. Nojonen ennustaa viranomaisten haluavan ehkä hetken tarkkailla tilanteen kehittymistä.
– Tai jos mielenosoitukset jatkuvat ja laajenevat, niin sitten otetaan esimerkinomaisesti joitain hahmoja joistain kaupungeista, ja lätkäistään heille kovat tuomiot, Nojonen pohtii vaihtoehtoja.
Rokotuskattavuus heikko, tautitapauksia paljon
Koivun mukaan on hyvä muistaa asioiden mittakaavat Kiinassa: asukkaita on paljon, joten kaduille heistä on lähtenyt toistaiseksi ehkä vain "promillen murto-osa".
– Ei tässä mistään massoista vielä puhuta, Koivu sanoo.
Ironista Kiinan tilanteessa on se, että kansalaisten kuppi meni nurin juuri nyt, kun koronatilanne on maassa pahempi kuin aiemmin. Tautitapauksia on paljon, eikä Koivun mukaan käytännössä ketään ole rokotettu puoleen vuoteen. Vanhusten rokotekattavuus on huono, ja kiinalaisrokotteen teho sekin on ilmeisesti paljon huonompi kuin länsimaissa.
– Eli kyllähän se varmaan kaaos olisi, jos ne (koronarajoitukset) yhdessä yössä lakkautettaisiin, Koivu sanoo.
Rajoitusten poistumisen sijaan luvassa saattaakin olla lisärajoituksia. Koivun mukaan moni pelkää paluuta kevään kaltaisiin koronasulkuihin, jolloin osa ihmisistä näki suoranaista nälkää. Viimeistään kesällä olisi hänen mukaansa kaivattu jonkinlaista näkymää siitä, millaista ulospääsyä rajoituksista vallanpitäjät ovat suunnitelleet. Mutta sellaista ei tullut.
– Luultavasti se reitti (ulos rajoituksista) ei ole mikään lyhyt. Voisi helpottaa, että ihmisillä olisi perspektiivi, Koivu arvioi.
Nojosen mukaan on epävarmaa, kestäisivätkö kiinalaiset enää tiukentuvia rajoituksia. Toisaalta vaihtoehtokaan ei ole helppo:
– Jos maata avataan ja vanhuksia alkaa kuolla, niin ihmiset ajattelevat, että eihän tämä heidän vikansa ole vaan päättäjien, Nojonen sanoo.