Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) muuttaa koronavirukseen liittyvien kuolemien ja sairaalahoidon raportointiaan. Nykyinen Suomen tapa raportoida koronakuolemia on THL:n mukaan synkentänyt Suomen koronakuolintilannetta kansainvälisissä vertailuissa, kun osa maailman maista on siirtynyt ennen Suomea raportoimaan koronakuolemia kuolemansyyperusteisesti.
Suomi on tähän asti noudattanut koronakuolemien raportoinnissa Maailman terveysjärjestön (WHO) suositusta, jossa koronakuolemiksi merkitään kaikki kuolemat, jotka ovat tapahtuneet 30 vuorokauden sisällä annetusta positiivisesta koronatestituloksesta.
Näin ollen koronakuolemiksi on raportoitu myös tapauksia, joissa koronatartunta ei ole ollut varsinainen kuolemansyy. THL:n mukaan noin 40 prosentissa tilastoiduista koronakuolemista varsinainen kuolemansyy on tässä vaiheessa epidemiaa jokin muu kuin korona.
Huomisesta alkaen myös Suomessa koronakuolemien raportointi perustuu vastedes kuolemansyihin, THL kertoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Jatkossa koronakuolemat raportoidaan jaoteltuina koronan vuoksi tapahtuneisiin kuolemiin ja koronan kanssa tapahtuneisiin kuolemiin. Ensin mainituissa tapauksissa koronavirusinfektio on kirjattu kuolemansyyksi, jälkimmäisissä kuolemaan myötävaikuttavaksi tekijäksi.
Myös sairaalahoidon puolella raportointi yhdenmukaistuu sen osalta, ketkä potilaista ovat sairaalassa koronan kanssa ja ketkä koronan vuoksi.
Suomi muuttaa raportointikäytäntöään jälkijunassa
THL:n ylilääkäri Tuija Leinon mukaan WHO:n raportointisuosituksesta sovittiin kansainvälisesti koronapandemian alussa.
– Ajatuksena oli, että se mahdollistaisi maiden välisen vertailun koronakuolemissa, Leino sanoo.
Toisin Leinon mukaan kuitenkin kävi, eivätkä monet maat ole tilastoineet koronakuolemia suosituksen mukaisesti.
Osalla maista ei ole ollut siihen myöskään edellytyksiä.
Suomi on Leinon mukaan sosiaaliturvatunnusten avulla pystynyt tehokkaasti ja luotettavasti tilastoimaan ne kuolleet, jotka ovat antaneet positiivisen koronanäytteen 30 vuorokauden sisällä kuolemasta.
– Meiltä ei jäänyt yksikään tapaus kirjaamatta. Sitten on paljon maita, joissa ei ole käytössä yksilöiden sosiaaliturvatunnusta ja kuolemia on kerätty eri tavalla. Joka päivä ei ole yhdistelty eri rekistereitä, vaan kuolemia on tilastoista puuttunut koko ajan.
Leinon mukaan WHO:n tilastointitapa kuvaa koronakuolemien määrää nyt epäluotettavammin kuin epidemian alussa, koska väestön immuniteetti koronatautia vastaan on rokotusten ja sairastettujen tartuntojen seurauksena parantunut. Näin ollen koronakuolemissa on nyt entistä enemmän tapauksia, joissa varsinainen kuolemansyy on jokin muu kuin korona.
– Sillä ei olisi ollut niin väliä, jos mittari olisi ollut koko epidemian ajan samalla tavalla pielessä, koska silloin olisimme kuitenkin voineet seurata trendiä. Koska tilanne on runsaiden rokotusten, infektioiden ja varianttien seurauksena muuttunut erilaiseksi, meidän oli päästävä WHO:n tilastointitavasta eroon.
Esimerkiksi Norja, johon Suomen koronakuolematilannetta on syksyllä julkisuudessa verrattu, tilastoi Leinon mukaan koronakuolemat kuolemansyyn mukaan.
Uudessa kuolinsyyn mukaisessa raportointitavassa on THL:n mukaan se haittapuoli, että koronakuolintilastot valmistuvat jatkossa aiempaa pidemmällä viiveellä.
– Osa kuolinsyistä saadaan varmistettua aika piankin, mutta osassa kestää viikkoja tai jopa kuukausia.
Epidemian varhaisemmassa vaiheessa THL piti Leinon mukaan tärkeänä seurata koronakuolematilannetta ajantasaisesti.
– Maksamme hiukan nyt hintaa siitä, että olemme koronakuolintilastoissa koko ajan hiukan myöhässä.
Suomen koronatilanne on vakaa
Koronaepidemiatilanne on THL:n mukaan pysynyt Suomessa loppusyksystä vakaana, vaikka koronatartuntoja on yhä paljon.
Erikoissairaanhoidossa koronapotilaiden määrä on THL:n mukaan pysynyt samankaltaisena jo useamman kuukauden ajan.
Perusterveydenhuollossa on sen sijaan nähty loka-marraskuun aikana uusi huippu, mikä johtuu THL:n mukaan siitä, ettei kotihoito vedä henkilökuntapulan takia.
THL ei näe vallitsevassa epidemiatilanteessa syytä muuttaa rokotussuositustaan, eli se suosittelee ainakin toistaiseksi neljänsiä koronarokotteita vain 60 vuotta täyttäneille ja riskiryhmille.
- - - - - -
Uutista korjattu klo 15.00. Toisessa kappaleessa puhuttiin aiemmin virheellisesti positiivisesta koronatartunnasta, vaikka kyse on positiivisesta koronatestituloksesta.