Poliisi kielsi itsenäisyyspäivän iltana Helsinki ilman natseja -mielenosoituksessa kurdijärjestö PKK:n ja sen läheisten järjestöjen tunnukset. Rikosoikeuden professorin mukaan PKK:n osalta kieltäminen oli perusteltu päätös. Muiden kiellettyjen lippujen osalta kysymys on huomattavasti epäselvempi.
Poliisin toiminnasta itsenäisyyspäivänä STT:lle kertoo Helsingin poliisilaitoksen hälytys- ja valvontayksikön johtaja Heikki Porola.
– Kävimme neuvotteluja (mielenosoituksen) järjestäjän kanssa, ettei PKK:n tunnuksia lähtisi liikkeelle, Porola sanoo.
Hänen mukaansa poliisi neuvotteli siitä, että tunnukset voisivat jäädä Narinkkatorille, mutta eivät etenisi siitä, koska vastamielenosoituksen joukot saattaisivat provosoitua.
– He päätyivät siihen, että jättävät liput autoihinsa ja osallistuvat marssiin, Porola sanoo.
Iltalehden mukaan kielto koski PKK:n lisäksi kurdijärjestöjä YPG, YPJ, PYD, KCK ja PJAK.
– Kielto koski PKK:n tunnustamia tunnuksia. Helsinki ilman natseja -kulkueessa oli lippuja ja tunnuksia vaikka kuinka paljon. Se, mistä keskustelua eilen käytiin, ovat PKK:n järjestöjä, Porola sanoo.
Hän kertoo tunnusten olevan Helsingin poliisille tuttuja, sillä kurdijärjestöt ovat liehuttaneet niitä Helsingissä mielenosoituksissa aiemminkin.
PKK:n ja muiden kurdijärjestöjen liput eivät Porolan mukaan ole nyt lopullisesti kiellettyjä.
– Jos on tällaisia vastakkainasetteluolettamia ja uhkia, niin silloin se on mahdollista. Mutta tämä ei ole kategorinen päätös, että aina kun näemme lippuja jossain, niin ne lähtevät. Vaan kokonaisarviointi tehdään tilanteeseen sopivaksi.
Lipun odotettiin kuumentavan tunteita
Porolan mukaan kielto perustuu kokoontumislakiin ja hän teki päätöksen itse.
– Poliisilla on kokoontumislain säännösten mukainen mahdollisuus antaa ohjeita ja määräyksiä.
Porola kertoo STT:lle, että päätös toimitetaan järjestäjälle kirjallisena, järjestäjän pyynnöstä. Keskiviikkona aamupäivällä sitä ei ollut vielä tehty.
Itsenäisyyspäivänä vuosi sitten PKK:n liput sallittiin mielenosoituksessa. Porolan mukaan viime vuonna tilannetta ei pidetty etukäteen niin uhkaavana, että liput olisi kielletty.
Hän toteaa, että PKK on EU:n terrorististen järjestöjen listalla.
– Se tekee asetelmasta sellaisen, että joku voi kiihtyä siitä, että täällä on terroristijärjestön lippu. Ja niinkin, että onko meillä myös terroristeja.
Porola kiistää, että kielto liittyisi Suomen Nato-hakemukseen ja siihen, että Turkki on ollut aktiivinen PKK:n tuomitsemisessa.
– Me emme tee politiikkaa.
Poliisilla kokemusta, että PKK:n tunnukset herättäneet tunteita
Itsenäisyyspäivän mielenosoituksia seuranneiden STT:n toimittajien mukaan äärioikeistolaisessa Suomi herää -kulkueessa oli mukana muutamia ihmisiä, joiden asusteissa oli natsisymboleja.
Vuoden 2018 itsenäisyyspäivänä poliisi takavarikoi hakaristiliput mielenosoittajilta. Joukko mielenosoittajia sai syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Käräjäoikeus hylkäsi syytteet viime vuoden elokuussa, mutta asiassa on valitettu hovioikeuteen.
Porolan mukaan poliisi ei tänä vuonna poistanut symboleja, koska ei huomannut niitä.
Muita kuin PKK:n ja kurdijärjestöjen tunnuksia ei itsenäisyyspäivän iltana Porolan mukaan pyydetty poistamaan mielenosoituksista. Tämä oli hänen mukaansa ensimmäinen kerta, kun PKK:n tunnuksia pyydettiin jättämään pois.
Heikki Porola kertoo, että poliisilla on kokemusta siitä, että PKK:n tunnukset ovat herättäneet tunteita aiemminkin.
– On kokemusta, että voi herättää tunteita, ja tässä oli leimahtamisen vaara.
Porola kertoo viittaavansa vuosien aikana olleisiin mielenosoitustilanteisiin.
Muiden kuin PKK:n lippujen osalta kysymys on epäselvä, arvioi professori
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio näkee, että PKK:n tunnusten kieltäminen mielenosoituksessa oli poliisilta perusteltu päätös.
– PKK on listattu terroristijärjestöksi, jollaisten lippujen tunnusten alla marssimiselle ei kuulu meillä kokoontumisvapauden, mielenosoitusoikeuden ja sananvapauden suojaa.
Nuotio toteaa, että muiden lippujen kohdalla kysymys on huomattavasti epäselvempi ja sitä on vaikea arvioida rikosoikeuden näkökulmasta. Hänen mukaansa se, että tunnuksia kielletään, koska varotaan toisten ryhmien reaktioita, ei kuulosta hyvältä.
Nuotio muistuttaa, että poliisin tehtävänä on turvata mielenosoitusoikeutta mahdollisimman laajasti. Samalla poliisin pitää varmistaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta ja poistaa mahdollisia väkivallan uhkia.
– Tärkeää on myös, että kurdit saavat osoittaa mieltään ja pitää esillä omia asioitaan ja ajatuksiaan.
Nuotion mukaan kysymys natsilipuista on eriluonteinen, sillä hakaristilipulla on automaattisesti rasistinen sisältö.
– Nämä tunnukset, joiden taakse kurdit ryhmittyvät, ovat erilaisia poliittisia tunnuksia.
Nuotio toteaa, että poliisi vastaa meillä omista ratkaisuistaan. Jokaiselle päätökselle pitää olla peruste.
– Laillisuusvalvontaviranomaisten tehtävä on meillä arvioida, kuinka hyvin poliisi on onnistunut tehtävässään.